HS.fi 12.1.2013 Pilvipalveluissa on useita porsaanreikiä -artikkelissa nostettiin esille muutama samanlainen ajatus pilvipalveluista, mitä itsekin olet monet kerrat eri tilanteissa joutunut miettimään:
- En pääse nettiin
- Maanjäristys uhkaa Googlen konesalia
- Varas vie tietoni
- En saa tietojani pois palvelusta
- Spotify lopettaa
Kyseisiä uhkia ei voi vähätellä eikä kiistää, ne tavallaan sisältyvät ainakin nykymuodossa toimiviin pilvipalveluihin jollain tasolla ja laajuudella väkisinkin, ja kuten kaikkia uhkia hyvällä suunnittelulla ja huomioimisella uhkia voidaan hallita sekä elää niiden kanssa.
Kaikki uhkat ja itse pilvipalvelut johtuvat merkittävissä määrin Internetistä, verkottumisesta ja globaalista taloudesta sekä kanssakäymisestä. Netin ja verkottumisen kautta saamme niin paljon etuja ja hyötyjä, että ne voittavat sekä kuluttajan näkökulmasta että yritystoiminnassa kyseiset uhkat. Pilvipalvelut vain yksinkertaisesti tarjoavat paljon ja helposti, ettei niitä voi vastustaa, vaikka uhkia ja riskejä on liuta.
Talous ja toiminta vaatii nykyään verkottumista, nettiä ja pilvipalveluita. Jos emme olisi taloudellisesti tai sosiaalisesti riippuvaisia netin mahdollisuuksista ja pilvipalveluista, voisimme edelleen eristää tietojärjestelmämme ja tietokoneemme irtonaisiksi saarekkeiksi. Ennen verkottumista ja nettiä tietojärjestelmät saivat pyöriä rauhassa ilman jatkuvia palvelinversiopäivityksiä ja verkosta tulevia uhkia. Softat olivat nopeita, helppoja ylläpitää ja varmatoimisia. Mutta tuossa maailmassa emme enää elä. Kaiken pitää toimia keskenään, mistä seuraa ilman pilvipalveluidenkin käyttöä haavoittuvaista ja jatkuvasti päivitettävää softaa eli palvelua.
Silti itseäni kauhistuttaa ajatus siitä, että Sotify lopettaa toimintansa, mistä sen jälkeen kuuntelen musiikkini?
Vastaukseksi henkilökohtaiseen ongelmaani ja organisaatioiden vastaaviin epäjatkuvuuden hallintaongelmiin olen miettinyt yksinkertaisesti tietomallin ja toimintamalin rakentamista siten, että pilvestä nautittu palvelu ei pysäytä toimintaa. Spotifyn tapauksessa tärkein tieto liittyy artistien nimiin, kappaleiden nimiin ja artistin kuulumiseen johonkin musiikkigenreen. Listaamalla muutaman näihin liittyvän asian pystyisin siirtymään käyttämään muuta musiikkipalvelua suhteellisen nopeasti.
Sama logiikka ei enää päde silloin, jos yksilön tai organisaation tiedot sijaitsevat pilvessä CRM:n, dokumenttien, laskutuksen, tuntikirjausten, kuvien tai muun datan osalta. Pilvestä on usein varsin vaikeaa ottaa varmuuskopio itselle fyysiselle medialle yhtenä massana, joten data on pilvessä suhteellisen pysyvästi. Silti pilven tuomat edut peittoavat monen yksilön ja organisaation näkökulmasta sen uhat. Ehkäpä kyse on samanlaisesta oppimisesta ja tottumisesta kuin minkä tahansa asian ja palvelun muuttuessa abstraktimmaksi palveluksi, kaikki ei enää vain tapahdu oman kylän rajojen sisäpuolella eikä perinteisin välinein.
Ville Hurnonen 