http://m.tietoviikko.fi/Uutiset/CIO+voi+nousta+muutoksen+moottoriksi

Oheisen tutkimusuutisen mukaan CIO rooli muutoksen tekijänä ja fasilitaattorina jälkidigitaalisessa yhteiskunnassa korostuu.

Itse nostaisin esille kaksi jo liki ikivanhaa ja tylsääkin aihetta, mitkä ovat edellytys näille kuvatuille haasteille ja mahdollisuuksille:
1. Liiketoiminnan ja IT:n välinen vuoropuhelu eli business IT aligment ja

2. Tietojärjestelmien käyttöönottoon sitoutumisen kaikilla organisaation tasoille.

Ilman näitä kahta perusasiaa ei jälkidigitaalisessakaan tai missään olosuhteissa luoda toimivaa liiketoimintaa.

Tietoviikon alla olevassa artikkelissa puhutaan käyttäjien ja liiketoiminnan mahdollisuudesta päättää osasta ICT-budjettia.

Mielestäni keskeisempää olisi aloittaa organisaation toiminnan tehokkuuden ja vitaalisuuden tarkastelu sillä, että organisaation liiketoimintastrategiassa valitut ja mainitut strategiset keihäänkärjet näkyisivät ICT-budjetissa jollain tavalla.

Jos organisaatio haluaa olla esimerkiksi asiakaspalvelussa hyvä, pitäisi budjetissa varautua CRM:n kehittämiseen, Contact Center -järjestelmän kehittämiseen, tietämyspankin rakentamiseen, webbisivujen päivittämiseen jne. Tämä pitäisi näkyä joko lisäpanostuksena tai sitten pakon edessä vähennyksenä muualla.

Strategian jalkauttaminen ei ilman ICT-näkökulmaa enää onnistu. Hyvä tietotekninen ote jalkautuksessa saattaa moninkertaistaa strategian implementointivaikutukset!

http://m.tietoviikko.fi/Uutiset/ICT+Standard+Forum%3A+Budjetointi+hauskaksi+ja+hy%C3%B6dylliseksi

Arkkitehdit ovat todellakin nousseet esille ICT-toiminnassa välttämättöminä liiketoiminnan ja ICT:n välisinä ymmärtäjinä ja yhteensaattajina

http://m.tietoviikko.fi/Uutiset/It-arkkitehteja+ei+valmistu+koulusta+-+%22se+on+mahdottomuus%22

Omassa työssäni liiketoimintalähtöisten ICT-ratkaisujen hahmottajana pyrin toimimaan liimana liiketoiminnan ja itse ICT-ratkaisujen, sovellusten ja tekniikoiden välillä. Tällä alueella riittää työtä ja ihmisen toiminnan automatisointi on vasta aluillaan. Kun kilpailu ja liiketoimintalogiikat muuttuvat rajusti globaalin kilpailun myötä, täytyy automaatioasteen nousta varsinkin Suomen kaltaisissa maissa merkittävästi. Siinä ponnistelussa arkkitehdeillä riittää hahmotettavaa ja piirrettävää entistäkin enemmän.