Category Archives: Liiketoiminta

AI, BI, johtaminen, Liiketoiminta Leave a comment

Johtaja – miten valjastat keinoälyn?

by

Liikkeenjohdon tulee tällä hetkellä miettiä keinoälyn eli useimmiten koneoppimisen hyödyntämistä liiketoiminnassa. Tavalla tai toisella koneoppiminen pystyy tässä ja nyt auttamaan joko tehostamalla tai laajentamalla liiketoimintaa. Johtajalle tämä asia ei tällä kertaa ole helppo eikä selkeä. Kukaan ei pysty asiasta yksiselitteisesti kertomaan, eikä edes kantamaan vettä kaivoon. Asiasta pitää johdon itsensä olla kartalla.

Koska koneoppiminen perustuu olemassa olevaan dataan ja tietämykseen, on hyvä aloittaa keinoälyn mukanaan tuomien mahdollisuuksien miettiminen organisaation datan kartoittamisesta ja keräämisestä. Kun katsoo konkreettisesti, mitä dataa on olemassa, mistä data kertyy ja missä kunnossa data on, saa kokonaisuudesta hyvän käsityksen. Dataa on tyypillisesti organisaatiossa kuin organisaatiossa paljon, mutta usein datan kerääntyminen ja jalostaminen ei ole niin laadukasta kuin voisi olla. Datassa on laadullisia puutteita tai jotain olennaista dataa puuttuu.

Dataan kurkistaessa tulee samalla johtajana hahmottaneeksi paljon kysymyksiä, joihin datan avulla voisi saada vastauksia, mikäli dataa vain osaisi pyöritellä ja yhdistellä. Käsitellä koneellisesti ja vielä keinoälyn avulla. Dataa katsoaessa voi tulla mieleen esimerkiksi seuraavanlaisia kysymyksiä: kuinka tehokkaasti tuotantokoneet toimivat, miten toisten asiakkaiden ostodataa voi käyttää toisille asiakkaille myytäessä apuna, onko järkevämpää tehdä itse vai käyttää alihankintaa, millainen voisi olla revenue management, jos asiakas tilaa ennakkoon vs. tilaa viime tipassa.

Datan kanssa ei kannata missään nimessä synkistyä. Vaikka dataa ei saisikaan irti helposti järjestelmistä ja data olisi osittain laadutonta tai vajaatakin, voi sen avulla lähteä kokeilemaan keinoälyn hyödyntämistä. Joissakin tapauksissa voi lähteä liikkeelle pienemmällä datasetillä ja kokeilla ensimmäisten päätelmien hyödyntämistä, testata ja oppia. Samalla voi päättää puuttuvan datan keräämisestä ja siten varmistaa, että data on tulevaisuudessa käytettävissä. Datastrategiaa vie eteenpäin se, että hahmottaa mitä dataa on, mitä pitää kerätä ja mitä parantaa.

Omat kokemukseni keinoälyn valjastamisesta ovat alleviivanneet lopputuloksen esillepanon merkitystä. Keinoälyn tuotosta pitää esitellä sopivassa käyttöliittymässä ja paketissa. Meillä ihmisillä on luonnostaan vastustusta koneen sanomaa lopputulosta tai päätelmää kohtaan. On erittäin tärkeää heti alusta alkaen miettiä ulkoasua ja sanavalintoja, joiden puitteissa keinoälyn tuotoksia esitetään. Tätä voisi mielestäni testata jopa paperimalleilla ja keksityillä tiedoilla keinoälyhankkeen ensimmäisenä vaiheena, jotta käyttäjien mahdolliset reaktiot saataisiin huomioitua riittävästi.

Keinoälyn hyödyntämisen johtaminen ei ole helppoa, mutta datasta ponnistava lähestyminen tuo hyötyä joka tapauksesta organisaatiolle. Kukaan ei tiedä tarkalleen, mitä olette tekemässä, eikä tässä ole niitä vääriä kysymyksiä. Ja lopulta keinoäly tarvitsee aina ihmisen asettaman kysymyksen tai viitekehyksen, johon vastausta haetaan.

Askelia keinöälyn valjastamiseen:

  • Tutki mitä muilla liiketoiminta-alueilla on jo meneillään
  • Ota data haltuusi, datastrategiasta ei kannata ainakaan aluksi tehdä liian mutkista. Dokumentoi datat ja niiden käyttötarkoitus.
  • Kokeile kevyesti vaikka hiukan heikommallakin datalla
  • Kiinnitä erityistä huomiota keinoälyn lopputulosten ulkoasuun ja muotoiluun
Digital, Liiketoiminta, Markkinointi, Open Data, Organisaatio , , Leave a comment

Uusi strategia – oman kategorian luominen

by

Erottautuminen ja oman liiketoiminnan ainutkertaisuus on aina ollut keskeistä menestyksessä. Eri tavalla tekeminen on edellytyksenä suurelle ja jatkuvalle menestykselle. Parhaiten menestyvät yritykset, jotka pystyvät luomaan oman kategorian ja valloittamaan sen. Näin ovat toimineet Play Bigger (Ramadan, Peterson, Lochhead, Maney, 2016) kirjan mukaan esimerkiksi maailmaa valloittaneet Amazon, Google ja Salesforce.

img_0101

Liiketoiminta syntyy yrityksen osaamisen, tuotteiden muodostaman tarjooman sekä asiakkaiden tarpeisiin perustuvan kysynnän kohtaamisesta. Tämä linkittyy oman kategorian luomiseen, jolla tarkoitetaan ennen tiedostamattoman tarpeen täyttämistä uudella tuotteella ja palvelulla. Uusi kategoria ei synny tekemällä asioita hiukan paremmin, eikä kehittämällä ainoastaan asiakkaiden tarpeita myötäillen. Toisin sanoen pelkällä pitkäjänteisellä laatutyöllä ei kategoriaa luoda. Asiakkaiden liika kuuntelu johtaa yrityksen toiminnan harhaan. Kirjassa nostetaan esimerkkinä Bill Gatesin jälkeinen Microsoft. Steve Ballmerin johtamana yritys seurasi liikaa asiakkaiden tarpeita eikä osannut viitoittaa tietä johonkin uuteen kuten Gates aikoinaan kotitietokoneen käyttöjärjestelmään. Microsoftin tarina on päinvastainen kuin Applen. Steve Jobbsin johdolla se loi uusia kategorioita toinen toisensa perään: älypuhelin kosketusnäytöllä, pädi, musiikkilataamo. Kaksi näistä kategorioista Apple sai vallattua itselleen suvereenisti, mutta lataamossa Apple ei onnistunut. Tämä osoittaa kategorian luomisen mahtavuuden ja vaarallisuuden. Täyttämällä kategorian sen luoja saa useimmiten valtaosan markkinasta ja kannattavuudesta, epäonnistumisen seurauksena kilpailijat täyttävät markkinan ja joudut itse altavastaajan asemaan sekä heikkoon kannattavuuteen.

Kategorian luominen liittyy sekä startupien että isompien yritysten toimintaan. Startupissa ideologia on helpompi omaksua, mutta pienellä toimijalla on paljon muita rajoitteita. Isomman yrityksen haasteena on kahden erilaisen liiketoiminnan ja toimintamallin toteuttaminen samaan aikaan. Perinteinen toiminta on enemmän kylvetyn sadon korjaamista. Organisaatiokulttuuri, kvartaalitalous ja sijoittajien odotukset eivät tue uuden kategorian luomista ja riskinottoa. Perinteinen toimintatapa aiheuttaa kitkaa ja vetovoimaa, joita vastaan uutta pitäisi jaksaa puskea pitkäjänteisesti. Tämä ei yleensä ota onnistuakseen. Jopa oman kategorian luoneille isoille menestyjille uhkaa käydä näin kitkan ja vetovoiman kanssa kamppailussa.

Uuden kategorian luominen toinen toisensa perään on todellinen haaste. Kirjan mukaan erinomaisin ja tyylipuhtain esimerkki tässä onnistumisesta on Amazon, joka on pystynyt vuosi vuodelta luomaan uuden kategorian ja valloittamaan sen: kirjat netissä (Amazon.com), e-kirja (Kindle), konesali pilvessä (AWS). Googlekin on joutunut kohtaaman tämän tosiasian ja perustaja-johtajat ovat reagoineet tähän erottamalla uuden luomisen Alphabet-yhtiöön ja perinteisen hakukoneliiketoiminnan Googleen.

Perinteisessä liiketoiminnassa uuden kategorian luominen johtaa isommissa organisaatioissa useimmiten heikkoon lopputulokseen. Ensinnäkin uusi kategoria luultavasti uhkaa perinteisen liiketoiminnan ansaintamallia perinpohjaisesti eli käytännössä kannibalisoi olemassa olevaa. Tämän dilemman ratkominen on erittäin haastavaa mille organisaatiolle tahansa. Toiseksi uutta kategoriaa eivät todennäköisesti pysty luomaan perinteisen liiketoiminnan ihmiset. Kun uusia henkilöitä hankitaan perustamaan uutta toimintaa, syntyy vanhojen ja uusien välille herkästi kitkaa. Sitä paitsi uusia on aina merkittävästi vähemmän, jolloin sisäisestä kilpailusta tulee väistämättä epätasaväkinen. Uuden luominen pitäisi saada organisaation DNA:han, mikä on vähintäänkin haastavaa.

Isoilla ja pitkäikäisillä organisaatioilla on yksi erityinen vahvuus verrattuna startupeihin. Ne pystyvät panostamaan pitkäjänteiseen tutkimukseen ja kehittämiseen. Juuri tämän takia suuren yrityksen tulisi panostaa osaamiseen ja tutkimukseen. Niistä löytyy uuteen kategoriaan tarvittavaa näkemystä ratkaisuista ja tekniikoista, jotka ovat ratkaisu asiakkaiden uuteen tarpeeseen. Kategoria syntyy oman tarjonnasta ja asiakkaiden kysynnästä yhdistettynä yrityksen omaan näkemykseen. Oma vahva näkemys syntyy helpoiten juuri erityisten osaamisten ja tutkimustoiminnan kautta.

Asiakkaat ovat itse asiassa osittain esteenä uuden kategorian luomiselle. Asiakas ei usein osaa nähdä omia tarpeitaan. Asiakas osaa kertoa pienistä parannuksista, mutta uutta vielä näkemätöntä tai kokematonta palvelua hän ei osaa vaatia. Asiakkaiden nykytarpeita tyydyttävä palvelu- ja tuoteportfolio ei ole hedelmällinen kasvualusta kategorian luomiselle. Tällöin ollaan herkästi pienen parantamisen tiellä. Uuden tarpeen täyttämisen synnyttää kategorian luoja viestinnällä ja markkinoinnilla, joiden avulla asiakkaille syntyy oivallus uudesta tarpeesta ja kysymys mistä saisi ratkaisun siihen.

Kategorian luominen on kokonaisvaltaista työtä. Organisaation on luotava oma näkemyksensä, näkökulma. Näkökulma sisältää mm. kuvauksen kategoriasta: miltä se näyttää ja tuntuu; kuvauksen kategorian ekosysteemistä sisältäen asiakkaat, kilpailijat, kumppanit, tavarantoimittajat ja alihankkijat; kuvauksen asiakkaan matkasta nykytilasta uuteen tarpeeseen; kuvauksen maailmasta kun yritys on luonut ja valloittanut kategorian sekä yksityiskohtaisen toimintasuunnitelman.

Uuden kategorian luomisessa toimitusjohtajalla on keskeinen rooli. Hänen tulee seistä uuden kategorian takana ja olla itse tekemässä sitä. Ylimpänä toimeenpanijana hän asettaa koko organisaatiolle selkeän tavoitteen ja varmistaa, että kaikki aktiviteetit johtavat kohti uutta kategoriaa. Toimitusjohtajan on myös tunnistettava vastarannan kiisket ja puhuttava heidät mukaan tai hankkiuduttava heistä eroon. Uuden kategorian voi luoda vain eheä organisaatio. Toimitusjohtajan taustatukena myös hallituksen ja pääomistajien on ymmärrettävä uuden kategorian luomisen edellytys ja vaikutukset. Toimitusjohtajan on saatava täysi tuki heiltä.

Kirjassa neuvotaan asettamaan organisaation tavoitteeksi julkinen iso ulostulo kategorian luomisessa puolen vuoden päähän. Organisaation kaikkien ihmisten fokus keskitetään tähän päivämäärään, mikä tarkoittaa tuotteiden, toimintatapojen, sopimusten, viestinnän, myynnin – siis koko toiminnan miettimistä uudelleen. Ulostulon tulee olla riittävän jämäkkä ja valitun kohderyhmän tietoisuuteen kerralla iskostuva, jotta kaikki kokevat ahaa-elämyksen uudesta tarpeesta. Asiakkaille syntyy tarve etsiä ratkaisua uuteen tarpeeseensa ja kilpailijoiden leuat loksahtavat auki. Ensimmäisen ulostulon jälkeen yrityksen tulee tarttua kaikkiin mahdollisuuksiin ratsastaa ajankohtaisilla ilmiöillä asiaan liittyen ja vallata kilpailijoiden ja sidosryhmien viestit omalla viestillä. Yrityksesi on oltava numero 1 tästä kategoriasta puhuttaessa. Samaan aikaan yrityksen tuotteiden ja palveluiden on oltava valmiita täyttämään aukeava tarveavaruus. Näin alkaa kategorian valtaaminen, joka jatkuu vuosia ja vaatii useita ulostuloja säännöllisesti per vuosi.

Yrityksen on osattava hallita kategorioiden luomisen osalta kiertokulku: suunnittele, tutki, luo, valloita, kerää satoa ja jälleen suunnittele sekä luo jotain uutta. Lisäksi pitää varautua tilanteeseen, jossa uuden luomisesta hyötyvätkin kilpailijat vallatessaan luomasi kategorian.

Onnistuminen on kiinni ihmisistä. Kategoriastrategiassa tarvitaan oikeanlaisia ihmisiä. Myös ihmiset luovat itselleen omia kategorioita ja valtaavat niitä enemmän tai vähemmän onnistuneesti. Kategorianäkökulma on kiinnostava tapa ajatella liiketoimintaa ja strategiaa. Sen mukana koko organisaatio joutuu tarkistamaan ajatteluaan ja näkökulmaansa suhteessa markkinaan, sidosryhmiin ja erityisesti asiakkaisiin.

Isoja kategorioita on luotu aina. Yksi esimerkki on IBM:n System/360-tietokoneiden vuonna 1964 tapahtunut globaali lanseeraus, joka loi kategorian yrityskohtaisille tietokoneille. Samaa uuden markkinan ja erilaisen toiminnan hyötyä käsitellään myös sinisen meren strategia-ajattelussa (Kim & Mauborgne, 2005). On kiehtovaa havaita kuinka tarpeet luodaan enemmän tai vähemmän näkemyksellä asiakkaiden tulevista tarpeista. Se on kuin yhteinen löytöretki 1400-luvun lopun tyyliin yli tuntemattomien merien kohti uusien tarpeiden tyydytystä yhdessä asiakkaiden kanssa.

Liiketoiminta , , , , , Leave a comment

Pilvipalveluiden pitäisi olla helppoja käyttää, mihin meklareita tarvitaan?

by

Pilvipalveluiden käyttäminen pitäisi olla helppoa ja niin ne minusta ovatkin. Mutta runsaasta ja varmasti entisestään kasvavasta tarjonnasta johtuen tarvitaan pilvikonsultteja, jotka ovat meklareita, ehkä kuitenkin vielä tässä vaiheessa ilman meklarointitoimintaa kuitenkin?

Vaikka organisaatiot alkavat pikku hiljaa olla valmiita helpompaan ja yksinkertaisempaan IT-palveluun, muuttuu itse IT koko ajan mutkikkaammaksi taustalla. Hakukoneoptimoinnin, sähköisen liiketoiminnan ja pilvipalveluiden moninaisuudessa on hallittavaa ja mietittävää.

Organisaatiolla pitää olla sisällään entistä selvempi näkemys digitaalisten välineiden merkityksestä liiketoiminnalle.

http://www.tietoviikko.fi/cio/pilvimeklarit+ovat+itn+uusi+asia/a970058

 

 

ICT, Liiketoiminta, Organisaatio, SoMe , , , , Leave a comment

Some:n hyöty samanlainen ponnistus kuin ERP:n tai CRM:n

by

Julkisuudessa ihmetellään monesti sosiaalisen median tuomaa hyötyä organisaatiolle tai yritykselle tai yhteiskunnalle ylipäätään. Mielestäni somen hyödyntämisessä organisaation eduksi on sama dilemma, mikä on minkä tahansa sovelluksen hyötykäytössä.

Sovelluksen kuin sovelluksen hyötykäytössä on kysymys siitä, miten saada käyttäjät käyttämään sitä aktiivisesti ja yhtenevällä tavoitteiden mukaisella tavalla. Ilman tätä somesta tai mistään sovelluksesta ei ole merkittävää tuottavuutta lisäävää hyötyä organisaatiolle.

 

Sosiaalista median hyödyntämisen puolesta:

http://www.tietoviikko.fi/cio/artikkelit/parhaat_kaytannot/sosiaalinen+media+yrityskaytossa+vaatii+syottelykulttuuria/a881060

Sosiaalisen median hyötyjä vastaan:

http://www.tietoviikko.fi/cio/poks+somekupla+puhkesi/a891447?s=u&wtm=tivi-03042013

 

 

ICT, Liiketoiminta , , , , , , , Leave a comment

Miksi vasta SAS:n kaltainen pakkorako saa IT:n ja liiketoiminnan yhteiselon muuttumaan?

by

http://m.tietoviikko.fi/Uutiset/Lentoyhti%C3%B6+SAS+aikoo+puolittaa+it-kulunsa/2

SAS kertoo rajuista leikkauksista IT-budjetissaan. Tämä on mielestäni oivallinen esimerkki siitä, mitä voidaan tavoitella, tehdä ja saada aikaiseksi, kun on pakko ja halutaan. En tarkoita sitä, että IT-budjeteissa olisi leikattavaa, päinvastoin IT:llä pystyttäisiin saamaan vielä paljon enemmän aikaan joko samalla rahalla, vähemmällä rahalla tai enemmällä rahalla. Tarkoitan tahtotilaa ja halua tehdä oikeasti organisaation IT:n ja liiketoiminnan yhteispelille jotain uutta.

Jostain syystä olemme taipuvaisia useimmissa organisaatioissa ajattelemaan, että IT-infra ja IT-järjestelmät ovat sellaisia kuin ovat, ne toimivat niin hyvin tai huonosti kuin tekevät ja tukevat liiketoimintaa juuri nykytasollaan.

Tyydymme liian vähään, emmekä jaksa taistella läpi radikaaleja uudistuksia. Emme usko IT:n ja liiketoiminnan pystyvän nykytilaa parempaan yhteistyöhön. Se ei ole totta. IT:n avulla pystymme edelleen automatisoimaan yhtä paljon tekemistä kuin vaikkapa kassapääte automatisoi kassatyöskentelyä marketeissa tai VR:n nettilipunmyynti automatisoi junalippujen myyntiä.

Olemme harvoin SAS:n kaltaisessa pakkoraossa tai omaamme muuten tarpeeksi halua laittaa kaikki uusiksi:
– mihin käytämme sähköpostia,
– mitä järjestelmiä tarvitsemme,
– mitkä tiedot ovat liiketoimintamme kannalta olennaisia ja
– mitkä toiminnat automatisoimme, mistä luovumme?

Ei ole kuin yksi taho, joka voi laittaa asiat kuntoon ja tehdä organisaation toiminnasta tehokkaampaa – organisaatio itse.

Organisaatio itse käyttäjiä ja johtajia myöten on syynä siihen, että
– meidän CRM nyt on tällainen ja tällainen, ei sitä käytetä,
– dokumentteja ei löydy, ei meillä ole yleistä mallia tästä dokumentista,
– emme tiedä asiakaskannattavuutta jne.,
– organisaation ihmiset eivät tiedä mitä muut tekevät,
– emme osaa oikein käyttää näitä järjestelmiä ja
– ei näitä systeemejä pysty muuttamaan niin vain.

Tuottavuuden parantamisen takia meidän on pakko ottaa itseämme niskasta kiinni IT:n ja liiketoiminnan yhteistoiminnan parantamiseksi ennen kuin olemme SAS-pisteessä. Tai ehkä vasta silloin jotain alkaa tapahtumaan.

20130217-165442.jpg

Cloud, ICT, Liiketoiminta, Palvelut, Pilvipalvelut, Yhteiskunta , , , Leave a comment

Hesarin pilvipalveluiden reiät

by

HS.fi 12.1.2013 Pilvipalveluissa on useita porsaanreikiä -artikkelissa nostettiin esille muutama samanlainen ajatus pilvipalveluista, mitä itsekin olet monet kerrat eri tilanteissa joutunut miettimään:

  • En pääse nettiin
  • Maanjäristys uhkaa Googlen konesalia
  • Varas vie tietoni
  • En saa tietojani pois palvelusta
  • Spotify lopettaa

Kyseisiä uhkia ei voi vähätellä eikä kiistää, ne tavallaan sisältyvät ainakin nykymuodossa toimiviin pilvipalveluihin jollain tasolla ja laajuudella väkisinkin, ja kuten kaikkia uhkia hyvällä suunnittelulla ja huomioimisella uhkia voidaan hallita sekä elää niiden kanssa.

Kaikki uhkat ja itse pilvipalvelut johtuvat merkittävissä määrin Internetistä, verkottumisesta ja globaalista taloudesta sekä kanssakäymisestä. Netin ja verkottumisen kautta saamme niin paljon etuja ja hyötyjä, että ne voittavat sekä kuluttajan näkökulmasta että yritystoiminnassa kyseiset uhkat. Pilvipalvelut vain yksinkertaisesti tarjoavat paljon ja helposti, ettei niitä voi vastustaa, vaikka uhkia ja riskejä on liuta.

Talous ja toiminta vaatii nykyään verkottumista, nettiä ja pilvipalveluita. Jos emme olisi taloudellisesti tai sosiaalisesti riippuvaisia netin mahdollisuuksista ja pilvipalveluista, voisimme edelleen eristää tietojärjestelmämme ja tietokoneemme irtonaisiksi saarekkeiksi. Ennen verkottumista ja nettiä tietojärjestelmät saivat pyöriä rauhassa ilman jatkuvia palvelinversiopäivityksiä ja verkosta tulevia uhkia. Softat olivat nopeita, helppoja ylläpitää ja varmatoimisia. Mutta tuossa maailmassa emme enää elä. Kaiken pitää toimia keskenään, mistä seuraa ilman pilvipalveluidenkin käyttöä haavoittuvaista ja jatkuvasti päivitettävää softaa eli palvelua.

Silti itseäni kauhistuttaa ajatus siitä, että Sotify lopettaa toimintansa, mistä sen jälkeen kuuntelen musiikkini?

Vastaukseksi henkilökohtaiseen ongelmaani ja organisaatioiden vastaaviin epäjatkuvuuden hallintaongelmiin olen miettinyt yksinkertaisesti tietomallin  ja toimintamalin rakentamista siten, että pilvestä nautittu palvelu ei  pysäytä toimintaa. Spotifyn tapauksessa tärkein tieto liittyy artistien nimiin, kappaleiden nimiin ja artistin kuulumiseen johonkin musiikkigenreen. Listaamalla muutaman näihin liittyvän asian pystyisin siirtymään käyttämään muuta musiikkipalvelua suhteellisen nopeasti.

Sama logiikka ei enää päde silloin, jos yksilön tai organisaation tiedot sijaitsevat pilvessä CRM:n, dokumenttien, laskutuksen, tuntikirjausten, kuvien tai muun datan osalta. Pilvestä on usein varsin vaikeaa ottaa varmuuskopio itselle fyysiselle medialle yhtenä massana, joten data on pilvessä suhteellisen pysyvästi. Silti pilven tuomat edut peittoavat monen yksilön ja organisaation näkökulmasta sen uhat. Ehkäpä kyse on samanlaisesta oppimisesta ja tottumisesta kuin minkä tahansa asian ja palvelun muuttuessa abstraktimmaksi palveluksi, kaikki ei enää vain tapahdu oman kylän rajojen sisäpuolella eikä perinteisin välinein.

Liiketoiminta, Organisaatio , , , Leave a comment

Käyttäjän näkökulma tietojärjestelmiin

by
 Tietojärjestelmien hyödyllisyys eli tuottavuuden varmistaminen tai parantaminen on suoraan sidoksissa järjestelmien käyttämisen laajuuteen ja intensiteettiin. Täysin automaattisesti tietoa keräävät ja koneita ohjaavat tuetojärjestelmät ovat oma lukunsa, mutta muiden järjestelmien osalta juuri käyttäjät tekevät järjestelmästä hyödyllisen käyttämällä järjestelmää hyvin tai huonosti, laajasti tai suppeasti, innostuneesti tai pakolla.
Mistä järjestelmän käyttämisessä on käyttäjän näkökulmasta kysymys ja miksi käyttäjästä voi tulla este tuottavuuden parantamiselle?
Meillä kaikilla ammattia ja ikää katsomatta on kokemuksia tietojärjestelmien käyttöönottamosesta ja käyttämisestä. Pankkiautomaatit, televisiot, digiboxit ja kännykät ovat niitä yksinkertaisimpia, joiden kanssa kaikki ovat tekemisissä. Sähköpostista ja Facebookista on tullut jokahetkisen kyttäämisen kohde. Työssään ihmiset joutuvat näiden lisäksi käyttämään satoja erilaisia sovelluksia jos mietitään erilaisia organisaatioita vaikkapa vain Suomessa.
Tietojärjestelmän kohtaaminen ensimmäisen kerran tapahtuu useimmiten ilman konkreettista kosketusta järjestelmään – järjestelmän tulemisesta kuulee puhetta. Tietojärjestelmää on kaivattu kenties jo kauan aikaa tai sitten tietojärjestelmä on hankittu poistamaan ihmistyötä, mikä aiheuttaa usein myös vastustusta. Tässä puhevaiheessa järjestelmälle luodaan jo varsin tukeva pohja menestykselle eli hyödylle tai epäonnistumiselle eli hyödyttömyydelle. Yhtään puhetta tietojärjestelmästä ei pitäisi puhevaiheessa olla ilman selviä ja konkreettisia perusteluita käyttäjäjien näkökulmasta. Tuottavuutta tuovan järjestelmän on tuotava hyötyä myös käyttäjälle, win-win.
Meidän jokaisen on helppo samaistua ajatuksiin uudesta tietojärjestelmästä negatiivisesta näkökulmasta: mihin sitä tarvitaan, eikö vanhat systeemit riitä, taasko uusi, näyttää vaikealta, onpa paljon valikoita, en saa selvää ohjeista, en nyt kyllä tajua koulutuksesta juuri mitään, mitenkähän osaan käyttää tätä sitten oikeassa tilanteessa, muistanko enää mitään viikon päästä.
Miksi meidän käyttäjien on vaikea nähdä järjestelmä positiivisessa valossa: mukava päästä eroon manuaalityöstä, kiva kun pääsee tekemään jotain arvokkaampaa, tämä varmaan helpottaa tuötäni, tämä säästää minulta paljon aikaa vuodessa, onpa mukava kun voi tehdä tämän milloin vain ja mistä vain, näyttää mutkikkaalta, mutta kun käyn sitä pari kertaa harjoitusmielessä läpi osaan sitä varmasti käyttää, täytyy vain rohkeasti tutkia ja testailla.
Entäpä sitten toiset käyttäjät? Noi toiset osaa tätä aivan varmasti käyttää paljon paremmin, en viitsi kysyä kolleegalta, kun se pitää minua ihan tyhmänä kun en nyt tätä osaa.
Tietojärjestelmän käytön aloittaminen jää heikoksi ja käyttäjälle syntyy epävarma olo järjestelmän käytöstä. Tämä alkuasetelma on omiaan pilaamaan käyttäjän järjestelmän menestyksekkään eli tuottavuutta lisäävän käytön mitä todennäköisimmin. Kukaan ei voita tässä tilanteessa.
Miksemme yhdessä halua hyötyä automaatiosta eli tietotekniikasta vaan lakaisemme sen tuoman hyödyn maton alle?
Liiketoiminta, Yhteiskunta , Leave a comment

Tiedon jakaminen: 3/3 automaattinen tieto

by
Ihmisen osallistuminen tiedon jakamiseen saattaa olla sittenkin se pienin tiedon jakamisen joukko, sillä automaattisesti jaettavaa tietoa on maailman digitalisoitumisesta johtuen oman arvaukseni mukaan enite.
Automaattista tietoa on olemassa runsaasti perinteisessä viestinvälitysmaailmassa koskien esim. maksutapahtumia, tilauksia, laskuja ja muita vastaavia suhteellisen helposti automatisoitavia tietoja, joissa transaktioita tapahtuu huomattavia määriä. Tämän lisäksi erilaiset anturit ja mittalaitteet välittävät mitä moninaisimmissa paikoissa automaattisesti tietä palvelimille ja järjestelmille kuten esim. sähkö- ja vesimittareiden osalta ja tuotantolaitosten prosessitekniikan osalta.
Automaattisessakin tiedossa pitäisi ottaa jälleen kerran uusi mietintämyssy päähän ja miettiä uusia automatisoinnin osa-alueita. Mitä asioita voitaisiin lähettää asiakkaiden matkapuhelimiin ja hoitaa erilaisilla mobiili- ja nettilomakkeilla hyödyntäen erilaisia tunnistustkniikoita ja vaikkapa bluetooth/wlan-yhteyksiä kuluttaja-asiakkaan kohtaamistilanteessa?
Liiketoiminta, Organisaatio, Yhteiskunta , , , Leave a comment

Tiedon jakaminen: 2/3 tietotyön tieto

by
Tietotyö on livahtanut osaksi liki kaikkien ihmisten työtä tavalla tai toisella. Enää ei ehkä ole relevanttia puhua tietotyöläisistä ja suorittavan työn tekijöistä, vaan tietotyön asteesta työn sisällössä. Tämä perustuu esimerkiksi siihen, että tietotekniikka on tullut osaksi suorittavaakin työtä tuntikirjausten, työselosteiden ja viestinnän muodossa.
Mutta jos pureudutaan ihan perinteiseen tietotyöhön erilaissa monitoimijaprojekteissa tai vaikkapa vain oman organisaation sisällä, on tietotyön tuottavuus edelleen heikolla tasolla. Tietotyössä keskeistä on lisäarvon luominen, eli hyödyntää olemassa olevaa tietoa ja lisätä siihen jotain uutta ja luoda organisaatiolle tai asiakkaille entistä arvokkaampaa, nopeampaa tai muuten parempaa palvelua.
Mutta mitä tietotyö edelleen onkaan käytännössä?
Ihmiset tallentavat dokumentteja omille kovalevyulleen, aloittavat dokumentit alusta yhä uudelleen ja uudelleen, jokaisella on omat dokumenttipohjat ja arkistot. Käytössä ei useinkaan ole valmiita ja yhteisiä perustietokokonaisuuksia kuten esim. projektisuunnitelmpohja, kokousmuistio, hankekuvaus, tarjouspohja, yrityksen esittelyteksti, tuotteiden hyötyargumentit, gantt-kaaviot, vastuumatriisit, ROI-laskelmapohjat, GTM-pohja tms.  Ja mikä pahinta, ei tiedetä onko organisaatio aikaisemmin tehnyt samanlaista toimitusta, palvelua, tarjousta, sopimusta etc.
Edellä kuvattu heikko tietotyössä tapahtuva tiedon jakaminen koski etupäässä organisaation sisäistä tiedon jakamista, mutta tilanne luonnostaan pahenee kun mukaan tulee muita toimijoita esim. monitoimittajaprojektissa tai yhteistyössä. Dokumenttien jakelutie organisaatioiden välillä on valitettavan usein edelleen “ihanan” joustava ja turvallinen sähköposti. Kukaan ei tiedä missä viimeisimmät versiot eri dokumenteista ovat, ja kaikkien entisestään turvonneet sähköpostilaatikot hukuttavat uuden projektin dokumentit sisäänsä muutamassa päivässä. Virtuaalineuvottelut ja pikaviestintä tuovat tähän toimintaan entisestään haastetta ja korostavat toimivaa tietojen jakamistekniikkaa ja toimintatapaa samaan aikaan se organisaation sisällä että organisaayioiden välillä.
Suomessa pitäisi saada entistä enemmän aikaan vähemmällä työpanoksella, mutta tämä ei käytännössä tunnu olevan ainakaan tietotyössä lähellä toteutumistsa vielä.
Liiketoiminta, Yhteiskunta , , , , Leave a comment

Tiedon jakaminen: 1/3 asiakasrajapinnan tieto

by
Yksilön ja työntekijän toiminta, liiketoiminta ja julkistenkin palveluiden tuottaminen vaatii entistä enemmän tiedon jakamista moninaisissa yhteyksissä ja muodoissa. Tilanne on muuttunut dramaattisesti muutamissa vuosissa. Yhä edelleen tietoa on olemassa eri muodoissaan ja tieto on sattumanvaraisesti epäkoherenttia, ehjää tai validia, mutta tietoa jaetaan joka tapauksessa kiihtyvällä tahdilla. Jokainen yksilö, tiimi ja organisaatio joutuu ratkaisemaan oman tiedon jakamisen ongelmansa, jotta toiminta erilaisissa palveluiden ja tuotteiden arvoketjuissa on mahdollista mahdollisimman tehokkaasti.
Tiedon jakamisesta muiden eli työkavereiden, saman alan ihmisten, tuttujen, asiakkaiden, kumppaneiden ja jopa kilpailijoiden kesken on tullut kiistaton kilpailuetu, samalla kun tiedon teknistä ja lakiteknistä suojaamista mietitään päät höyryten. Tätä välttämätöntä, hillitöntä ja hallitsematon jakamista tapahtuu tietenkin sosiaalisissa palveluissa ja välineillä.
Tiedon jakamisessa on monta eri kategoriaa ja aluetta. On helppo löytää ainakin kolme keskeistä toiminta-aluetta tietojärjestelmien näkökulmasta, joissa tietoa jaetaan.
1) Asiakasrajapinnan tieto
Kuluttajajien ja asiakkaiden tulisi olla mahdollista löytää kaikki tarvitsemansa tieto sähköisesti toimittajan tai palveluntuottajan sivustolta tai muusta sähköisestä välineestä. Tästä esimerkkeinä ovat erilaiset tuotetiedot, laatutiedot, saatavuustiedot, toimitustiedot ja yhteystiedot.
Asiakasrajapinnan tiedoista myös asiakkaan omien tietojen hallinta on kasvanut. Asiakkaan tulee nähdä tilauksensa, transaktionsa, yilitietonsa, yhteystietonsa etc. sähköisen käyttöliittymän kautta. Tämä on ollut trendinä pitkään, ja se vain tuntuu kasvavan niin kuluttajien kuin yritysasiakkaidenkin keskuudessa. Jollet pysty asiakkaana hallitsemaan omia palveluitasi sähköisen palvelukanavan kautta, pidät automaattisesti palvelua heikompana, suljetumpana, vihamielisempänä ja ennen kaikkea heikompana.
Näetkö asiakkaana tai näkevätkö asiakkaasi sähköisesti:
  • palvelunsa,
  • tilauksensa,
  • käyttäjänsä,
  • voiko käyttäjiä lisätä ja muuttaa yhteyshenkilöitä,
  • palveluraportit ja
  • laskutusdatansa?
Liiketoiminta, Organisaatio , Leave a comment

IT:n strategisuus vaikea myöntää

by

http://m.tietoviikko.fi/home/Tietotekniikka+kaatoi+yrityskaupan/2

Juttu kertoo kahden pankin yhteensulautumisen lopahtaneen IT-järjestelmien sulauttamisen vaikeuteen ainakin osaltaan. On mielenkiintoista havainnoida IT:n strategisen merkityksen tasoa erilaisissa toimintaympäristöissä. Vaikka uutisetkin ovat olleet viimeiset parikymmentä vuotta täynnä IT-firmojen tuoteuutisia, ei IT:n strateginen merkitys välttämättä ole juurikaan muuttunut. Vasta esim. organisaatioiden fuusioitumisen yhteydessä saatetaan havaita IT:n strateginen merkitys.

Silti olen henkilökohtaisesti vakaasti sitä mieltä, että ainakaan Suomen tuottavuuden kasvu ei voi perustua mihinkään muuhun yhtä paljon kuin ICT:n strategisen merkityksen ymmärtämiseen ja ICT:n kautta uudella tavalla tekemiseen ja arvon luomiseen.

Liiketoiminta, Yhteiskunta , , , Leave a comment

Digitaalisten välineiden käytössä pitää oivaltaa

by

Törmäsin sattumalta Torkkelinmäellä Helsingissä taideinstallaatioon, jossa yhdistyi oivaltavalla tavalla paikka (sadevesikaivo), josta kuului lentojen kuulutuksia, sekä vuorovaikutteisuus taiteilijaan tekstiviestillä (teoksen infolapussa).

Useimmat digitaaliset tekniikat ovat olleet olemassa jo vuosia tai vuosikymmeniä, ja uusia keksitään jatkuvasti. Kyse on tekniikoiden keskellä oivaltamisesta, joka saa digitaalisen toimimaan ihmisille. Niin kaupalllisessa maailmassa kuin taiteessa on mielestäni tästä oivaltamisen taidosta ja kyvystä kysymys. Muussa tapauksessa ollaan meetuu-tilanteessa ja huonossa tapauksessa tekniikalla ei juuri lisäarvoa saada aikaiseksi.

http://www.youtube.com/watch?v=fzQsvZ2NqqY&feature=youtube_gdata_player

Liiketoiminta, SoMe , , , , Leave a comment

SoMe-yhteys asiakkaaseen kuumottaa

by

Taloustutkimus on tutkinut ihmisten eli etupäässä kuluttajien some-käyttäytymistä. Yhteenvedon perusteella merkittävin asia on suora ja melkein online-yhteys asiakkaaseen. Oma huomioni kiinnittyy asiakkaan haluun tietää jonkin yrityksen toiminnasta, tuotteista ja palveluista. Näin varmasti on, ja ihmisten tiedon jano on loputon. On sitten oma tarinansa kuinka yritykset ja organisaatiot pystyvät vastaamaan tähän huutoon.

Facebook nousee tässä yhteydessä esille kyseisenä yhteyskanavana, mutta varmasti twitteristä on Suomessa tulossa kovaa vauhtia toinen merkittävä ympäristö tällaiselle tiedon saamiselle ja yhteydelle asiakkaaseen.

Kukahan on ottanut some-yhteyden asiakkaisiin jo osaksi liiketoimintaprosessiaan?

Liiketoiminta, Organisaatio, Yhteiskunta , , , , , Leave a comment

IT organisaatioiden yhdistyessä

by

Organisaatioiden yhdistyminen on arkipäivää millä alalla tahansa: kunnat, yritykset ja jopa postit yli maiden kuten Tietoviikon jutussa Ruotsin ja Norjan postin yhdistymisestä.

Jokaisen organisaation IT on muotoutunut ajan saatossa joko itse tehtynä tai palvelutoimittajien tuottaman omanlaisekseen ja omaa liiketoimintaa tukevaksi. Kun laitetaan kahden organisaation IT:t yhteen on erilaisuus ilmiselvää.

Tästä tulee mieleen muutama asia vastaisuuden varalle:

  • Kyseisen jutun CIO nosti esille priorisoinnin ja useamman vuoden suunnittelmassa pysymisen. On vain pakko priorisoida asiat, vaikka kaikki haluavat yhdistymistilanteessa kaikkea. (Ja kaikki haluavat IT:ltä kaikkea missä tilanteessa vain ;-))
  • IT:n pitäisi olla joustava muutoksia varten ja joustavuus pitäisi olla niin ERP:ssä, AD:ssa kuin missä tahansa IT:n osa-alueessa
  • Yhdistymistilanteessa myös erilaiset paperityöt korostuvat: kokonaisarkkitehtuuri, tietomalli, prosesikuvaukset, tietoturvapolitiikka jne. Jos nämä perustyöt on hyvin tehty, onnistuu yhdistyminen kenen tahansa kanssa ja välttyy joka tapausessa monelta päänsäryltä.
  • Jos villiä ajattelua tässä käyttäisi voisi ajatella, että kaikilla olisi paljon helpompaa, jos kirjautumiset tehtäisiin Facebook-tunnuksilla ja kaikki palvelut olisivat enemmän tai vähemmän pilvessä. Mutta ICT-maailmassa se ei valitettavasti tuo juurikaan lohtua tuohon IT-savottaan organisaatioiden yhdistyessä.