Tallennusjärjestelmien ympäriltä ei varmasti koskaan lopu kasvumahdollisuudet, koska ihminen keksii aina vain lisää talletettavaa tietoa.
Mikähän on koko maailmassa talletetun tiedon suhde uudelleenkäytettävään tietoon? Alle promille vai jotain vielä paljon pienempää?
Eilisissä Euroviisukarsinoissa Twitter-viestit näkyivät hienosti TV-ruudussa teksti-TV:n avulla. Näin ne mediat yhtyvät.
Twitter-feediä voisi laittaa myös kaikkien organisaatioiden ja portaalien webbisivuille näkyviin, joista näkisi kyseisestä asiasta hästägeillä varustettuna Twitter-viestejä. Löytyykö
Löytyykö tällaisia jo saiteilta?
http://m.tietoviikko.fi/Uutiset/Pilvipalveluiden+tietoturva+huolestuttaa+tietohallintojohtajia
Pilven tietoturvasta on puhuttu paljon ja puhutaan jatkossakin. Tietoturvaan liittyy ihmisen mielessä luonnollisesti luottamus, ja luottamuksessa on herää kysymys muiden luottamuksesta pilveen ja sitä sitten paljon kyselyissä kysellään.
Käytännössä olen sitä mieltä, ettei tällaisista pilven tietoturvaan liittyvistä kyselyistä sinänsä ole mitään käytännön hyötyä IT-osastolle tai käyttäjäorganisaatiolle. Jokaisen on harkittava pilvipalveluiden hyödyt ja haitat itse riippumatta muiden muiden mielipiteistä.
Monissa tutkimuksissa on havaittu, että omaa laitetta osataan ja halutaan enemmän käyttää töissäkin. Mielenkiintoisinta asiassa on mielestäni itse sovellusten käytön osaaminen tai tietotyön taidot. Omalla laitteella ei varmastikaan kukaan osaa sen paremmin käyttää Outlookkia, SAPia, Wordia tai SharePointia kuin työpaikan laitteella. Käyttötaidot ja järjestelmien käyttöönotot ovat jatkossakin se tärkein asia toiminnassa.
http://blogs.msdn.com/b/ukschools/archive/2013/04/17/byod-in-education-why-go-byod.aspx
Monet organisaatiot miettivät BYOD-asiaa kuumana aiheena. Aika harvoin keskusteluissa on loppujen lopuksi esillä varsinaiset syyt eli työskentelyn lopputuloksen parantuminen eli tuossa Microsoftin jutussa oppimisen parantuminen.
Ehkäpä koko BYOD/CYOD/XOD -keskustelun keskiöön pitäisi nostaa kaikkien käyttäjien ICT-välineiden ja ohjelmistojen käyttötaidot sekä organisaation johdon tahtotila tietoteknisten välineiden hyödyntämisestä.
Miksi meillä on tietokoneet? Osaako kukaan organisaatiossasi vastata tähän?
The Hidden Biases in Big Data
This looks to be the year that we reach peak big data hype. From wildly popular big data conferences to columns in major newspapers, the business and science worlds are focused on how large datasets can give insight on previously intractable challenges. The hype becomes problematic when it leads to what I call “data fundamentalism,” the notion that correlation always indicates causation, and that massive data sets and predictive analytics always reflect objective truth. Former Wired editor-in-chief Chris Anderson embraced this idea in his comment, “with enough data, the numbers speak for themselves.” But can big data really deliver on that promise? Can numbers actually speak for themselves?
Sadly, they can’t. Data and data sets are not objective; they are creations of human design. We give …
Shared from the Harvard Business Review iPad app. Download it on iTunes now!
Sent from my iPad
http://m.tietoviikko.fi/Uutiset/CIO+voi+nousta+muutoksen+moottoriksi
Oheisen tutkimusuutisen mukaan CIO rooli muutoksen tekijänä ja fasilitaattorina jälkidigitaalisessa yhteiskunnassa korostuu.
Itse nostaisin esille kaksi jo liki ikivanhaa ja tylsääkin aihetta, mitkä ovat edellytys näille kuvatuille haasteille ja mahdollisuuksille:
1. Liiketoiminnan ja IT:n välinen vuoropuhelu eli business IT aligment ja
2. Tietojärjestelmien käyttöönottoon sitoutumisen kaikilla organisaation tasoille.
Ilman näitä kahta perusasiaa ei jälkidigitaalisessakaan tai missään olosuhteissa luoda toimivaa liiketoimintaa.
Tietoviikon alla olevassa artikkelissa puhutaan käyttäjien ja liiketoiminnan mahdollisuudesta päättää osasta ICT-budjettia.
Mielestäni keskeisempää olisi aloittaa organisaation toiminnan tehokkuuden ja vitaalisuuden tarkastelu sillä, että organisaation liiketoimintastrategiassa valitut ja mainitut strategiset keihäänkärjet näkyisivät ICT-budjetissa jollain tavalla.
Jos organisaatio haluaa olla esimerkiksi asiakaspalvelussa hyvä, pitäisi budjetissa varautua CRM:n kehittämiseen, Contact Center -järjestelmän kehittämiseen, tietämyspankin rakentamiseen, webbisivujen päivittämiseen jne. Tämä pitäisi näkyä joko lisäpanostuksena tai sitten pakon edessä vähennyksenä muualla.
Strategian jalkauttaminen ei ilman ICT-näkökulmaa enää onnistu. Hyvä tietotekninen ote jalkautuksessa saattaa moninkertaistaa strategian implementointivaikutukset!
http://m.tietoviikko.fi/Uutiset/ICT+Standard+Forum%3A+Budjetointi+hauskaksi+ja+hy%C3%B6dylliseksi
Arkkitehdit ovat todellakin nousseet esille ICT-toiminnassa välttämättöminä liiketoiminnan ja ICT:n välisinä ymmärtäjinä ja yhteensaattajina
http://m.tietoviikko.fi/Uutiset/It-arkkitehteja+ei+valmistu+koulusta+-+%22se+on+mahdottomuus%22
Omassa työssäni liiketoimintalähtöisten ICT-ratkaisujen hahmottajana pyrin toimimaan liimana liiketoiminnan ja itse ICT-ratkaisujen, sovellusten ja tekniikoiden välillä. Tällä alueella riittää työtä ja ihmisen toiminnan automatisointi on vasta aluillaan. Kun kilpailu ja liiketoimintalogiikat muuttuvat rajusti globaalin kilpailun myötä, täytyy automaatioasteen nousta varsinkin Suomen kaltaisissa maissa merkittävästi. Siinä ponnistelussa arkkitehdeillä riittää hahmotettavaa ja piirrettävää entistäkin enemmän.
http://m.tietoviikko.fi/Uutiset/Bi%3Ast%C3%A4+voi+maksaa+k%C3%A4yt%C3%B6n+mukaan/2
Pilvi ja IT-palveluiden nykyiset nauttimismallit mahdollistavat asioita kaiken kokoisille organisaatioille, mitkä ennen olivat vain isojen ulottuvilla. Myös isoille uusien liiketoimintalähtöisten ratkaisujen käyttöönotto on helpompaa ja joustavampaa. Kukapa olisi BI:tä voinut vielä muutama vuosi sitten voinut kuvitella käyttävänsä liiketoimintaraportoinnissaan ilman raskaita investointeja etukäteen.
Yksi asia ei silti pilvimallissakaan muutu, järjestelmistä saatava hyöty riippuu vain ja ainoastaan käyttäjien käytön innokkuudesta ja kattavuudesta! Käyttöönottoon pitää panostaa entistä enemmän, jotta hyödyt oikeasti ulosmitataan.
http://m.tietoviikko.fi/Uutiset/Miss%C3%A4+lumiaura+menee_question_+Avattu+paikkatieto+kertoo
Yhteiskunnan toiminnan kehittyminen on välillä varsin yksinkertaisista oivalluksista kiinni. Datan avaaminen mahdollistaa vaikka mitä kehitystä ja parhaimmillaan voi syntyä jopa kansainvälistettäviä ohjelmistoja ja palveluita.
Mitenkähän ajatus toimisi kaupallisella puolella? Olisi uskaliasta, jos isot päivittäistavarakaupat avaisivat datojaan. Menekkitietojen, tuotetietojen ja muiden vastaavien tietojen avaaminen loisi hetkessä uusia palveluita kauppojen ympärille. Kilpailijatkin kaiketi tässä yhteydessä saisivat kriittistä tietoa, mutta voisiko avaaminen olla sittenkin kokonaiskannattavaa – avoimen datan kauppa?
Tulevaisuusselonteon taustatyöhön on osallistunut suuri joukko erilaisia organisaatioita ja yksilöitä. Maailman ja Suomen todetaan olevan isossa muutoksessa ja tulevaisuuden ennakointia pidetään olennaisena. Suomen kilpailukyvylle ja hyvinvoinnille tämä on olennaista. Haasteena on tietenkin kaupallisen toiminnan kannalta tämän ennakoinnin hyödyntäminen:
– kuinka paljon etunojaa uskalletaan ottaa ja on järkevää ottaa
– mitkä asiat toteutuvat milläkin aikajänteellä, muutoksen nopeutta ja todennäköisyyttä on vaikea ennustaa
Ihmisillä on vapaa-aikanaan ja töissä tarve olla tekemisissä toisiinsa somen välityksellä. Facebookin ja LinkedInin kaltaisia palveluita saattaa kohdata ennalta arvaamattomat muutokset ja yhdessä yössä yksilölle tärkeä ja hartaudella rakennettu sekä vaalittu some-identiteetti on mennyttä.
Ratkaisu tähän vaikeasti ennakoitavaan epäjatkuvuusasiaan voisi olla open source some -standardi, jonka avulla kaikki tätä standardia noudattavat some-palvelut ja niiden käyttäjät voisivat kommunikoida keskenään.
Tämän ansiosta voisi olla geneeristen IM-viestinten kaltaisia some-viestimiä ja itse some-sisältö olisi yksilön helpommin hallittavissa ja siirrettävissä.
Organisaatiot ottavat hyvin tarkasti huomioon toimintansa jatkumisen kaikissa tilanteissa, minkä vuoksi datan ja järjestelmien tulee olla siirrettävissä palveluntarjoajalta ja pilvestä toiseen. Myös yksilön pitäisi voida jatkaa some-elämäänsä huoletta.
Big Datan tuleminen on yksi isoimmista muutoksista ja mahdollisuuksista IT:n hyödyntämisessä. Tässä linkkejä juttuihin jatkojalostusta varte:
http://m.tietoviikko.fi/home/Big+data+lis%C3%A4%C3%A4+it-t%C3%B6it%C3%A4+rajusti
Lähetetty Windows Phonesta
Sosiaalinen kanssakäyminen ja teknologia iskevät edelleen tiukkaan tahtiin yhteistä kipinää ja uusia toimintavaihtoehtoja meille kaikille.
Pysäkkiseinä on hauska idea hiljaa paikallaan oleville joukkoliikennematkustajille, joilla kaikilla on kännykkä tai pädi käsissään. Samanlaista ideaa tulee väkisin mieleen miltei kaikilta elämän osa-alueilta. Eilen huomasin ruukkukasveissa oleva qr-koodeja, joista avautui kasvin hoito-ohjeet ja ideoita kasvin käytöstä sisustuksessa. Hyvin on tämä sosiaalinen teknologia mennyt takaraivoon, kun ensimmäisenä mieleeni tuli, että sivustolla olisi tosi jees jakaa oman kasvin kuvia.
Vaikea enää tässä teknisen sosiaalisuuden keskellä sanoa, mikä on tarpeellista ja mikä ei. Elämme jälleen kerran yhtä kehityksen vaihetta.
Softa kertoo väkiluvun alueittain/maittain maailmassa. Ajatuksia herättävää on vertailla laskurin vauhtia per alue/maa, mistä kasvu tulee.
Laskurin vauhdista voi herätä monenlaisia ajatuksia yhteiskunnallisesti ja ihmisoikeudellisesti jne. Kaupallisesti ja ICT-näkökulmasta herää ajatuksia:
– mikä on ICT:n hyödyntämisen kypsyys eri lailla kasvavissa maissa
– miten kasvu vaikuttaa ICT-ratkaisuihin ja innovatiivisuuteen
– miten Eurooppa, Pohjoismaat tai Suomi eroavat nopeammin kasvavista alueista ICT:n hyödyntämisen ja innovatiivisuuden suhteen ja minkälaista kehitystä täällä meidän kasvumme ruokkii ja millaista ei
Usein katsomme täällä Suomessa ICT-asioitakin aikalailla kotimarkkinalähtöisesti ja sisäänpäin. Koska meillä on kyky omaksua, havainnoida ja kehittää voisimme ottaa paljon rohkeammin mallia ja ideoita muualta ja tuoda lisää näkemystä tänne Suomeen tuottavuuttamme parantamaan.
http://windowsphone.com/s?appid=9ef2387f-f559-4e2d-9c72-4ec1ba9bf67d
Webipohjaiset palvelut (varsinin kuluttajille) jatkavat kiihtyvällä vauhdilla integroitumista toisiinsa.
– käyttäjien identiteettiä käytetään ristiin runsaasti ja FB toimii identiteetin takaajana useille palveluille
– palvelut muodostavat käyttäjille toimivia kokonaisuuksia kuten tässä dropbox&FB -jutussa
Samalla tavalla yritysmaailmassa voisi tapahtua palveluiden linkittymistä esim. LinkedInin, Salesforcen ja Office 365:n välillä. Linkittyvät palvelut eivät saisi tietenkään olla pahasti päällekkäisiä.
http://m.tietoviikko.fi/home/Verkko+on+uusi+konttori
Työn tekemisen muutos jyllää läpi suomalaisten organisaatioiden. Tietotyön tekeminen ei ole edennyt mielestäni ollenkaan samaan tahtiin. Edelleen useissa organisaatioissa ihmiset tallentavat tiedostoja omille kovalevyilleen ja dokumentin työstäminen aloitetaan liki scrätsistä, vaikka samaa työvaihetta on toistettu satoja tai tuhansia kertoja.
Ville Hurnonen 