Category Archives: Yhteiskunta

Yhteiskunta , , Leave a comment

Sanomalehti, kirkko ja lentäminen yhteiskunnan muutoksen mittareina

by

Sanomalehdet, kirkko ja lentoliikenne ovat kohdanneet ällistyttävän suuria muutoksia viime aikoina. Näille muutoksille on mielestäni kaksi yhteistä asiaa:

  1. Digitalisoituminen on muutoksen taustalla tavalla tai toisella
  2. Muutos on pysyvää ainakin yhden sukupolven iällä mitattuna

Uutisia sisältävien sanomalehtien levikin lasku ja erilaiset maksumuurit sähköisissä versioissa on voimakas muutos, jonka taustalta löytyvät vuosia jatkunut internet-sisällön ja -tekniikoiden kehittyminen, kuluttajien erilaisten päätelaitteiden kehitys, ja ennen kaikkea ihmisissä ja kulttuurissa tapahtunut muutos runsaassa ja lyhyessä informaatiovirrassa olemiseen jatkuvasti. Ihminen tapa vastaanottaa ja kuluttaa informaatiota on muuttunut pysyvästi, mikä vaikuttaa nyt erittäin voimakkaasti sanomalehtiliiketoimintaan ja sitä kautta jälleen lisää yhteiskunnan ja kulttuurin muuttumiseen.

Kirkon jäsenmäärän pienentyminen on täysin toiselta elämän osa-alueelta mielestäni samanlainen esimerkki muutoksesta ja digitalisoitumisen vaikutuksesta. Kirkon merkitys ihmisten elämässä on viimeisten vuosien aikana pienentynyt varmasti siitäkin syystä, että digitalisoituminen on muuttanut ihmisten ajankäyttöä ja tapaa olla sekä ajatella. Lisäksi kirkosta eroaminen on sähköisen eropalvelun myötä tehty nykyaiksen helpoksi. Kirkkokin on luonnollisesti mukana sähköisessä maailmassa, mutta miten kirkko kääntää sähköisen olemassaolonsa jäsenmääräksi ja kirkollisveroksi on iso haaste. Kirkko on kenties pysyvän muutoksen sisällä.

Lentoliikenteelle on vaikea nähdä jatkossa samanlaista toimintamallia kuin ennen taantumaa tai talouden muuttumista globaalin talouden myötä lyhytsykliseksi. Sähköiset välineet ovat tulleet pysyvästi jokapäiväiseksi osaksi ihmisten viestintään ja kommunkointia esim. virtuaalikokousten avulla. Tällä on pysyvä vaikutus lentoliikkeliiketoimintaa ja lentäminen on jatkossa jotain muuta kuin se oli aikaisemmin.

 

Muutosta on yhteiskunnassa aina ollut ja tulee olemaan, mutta näin monialaista, syvällistä ja pysyvää muutosta tapahtuu mielestäni harvoin. Sähköinen maailma on jo vuosikymmeniä jatkuvalla olemassaolollaan tehnyt käyttäytymiseemme, ajatteluumme, yhteiskuntaamme ja kulttuuriimme pysyviä muutoksia.

 

 

Cloud, ICT, Liiketoiminta, Palvelut, Pilvipalvelut, Yhteiskunta , , , Leave a comment

Hesarin pilvipalveluiden reiät

by

HS.fi 12.1.2013 Pilvipalveluissa on useita porsaanreikiä -artikkelissa nostettiin esille muutama samanlainen ajatus pilvipalveluista, mitä itsekin olet monet kerrat eri tilanteissa joutunut miettimään:

  • En pääse nettiin
  • Maanjäristys uhkaa Googlen konesalia
  • Varas vie tietoni
  • En saa tietojani pois palvelusta
  • Spotify lopettaa

Kyseisiä uhkia ei voi vähätellä eikä kiistää, ne tavallaan sisältyvät ainakin nykymuodossa toimiviin pilvipalveluihin jollain tasolla ja laajuudella väkisinkin, ja kuten kaikkia uhkia hyvällä suunnittelulla ja huomioimisella uhkia voidaan hallita sekä elää niiden kanssa.

Kaikki uhkat ja itse pilvipalvelut johtuvat merkittävissä määrin Internetistä, verkottumisesta ja globaalista taloudesta sekä kanssakäymisestä. Netin ja verkottumisen kautta saamme niin paljon etuja ja hyötyjä, että ne voittavat sekä kuluttajan näkökulmasta että yritystoiminnassa kyseiset uhkat. Pilvipalvelut vain yksinkertaisesti tarjoavat paljon ja helposti, ettei niitä voi vastustaa, vaikka uhkia ja riskejä on liuta.

Talous ja toiminta vaatii nykyään verkottumista, nettiä ja pilvipalveluita. Jos emme olisi taloudellisesti tai sosiaalisesti riippuvaisia netin mahdollisuuksista ja pilvipalveluista, voisimme edelleen eristää tietojärjestelmämme ja tietokoneemme irtonaisiksi saarekkeiksi. Ennen verkottumista ja nettiä tietojärjestelmät saivat pyöriä rauhassa ilman jatkuvia palvelinversiopäivityksiä ja verkosta tulevia uhkia. Softat olivat nopeita, helppoja ylläpitää ja varmatoimisia. Mutta tuossa maailmassa emme enää elä. Kaiken pitää toimia keskenään, mistä seuraa ilman pilvipalveluidenkin käyttöä haavoittuvaista ja jatkuvasti päivitettävää softaa eli palvelua.

Silti itseäni kauhistuttaa ajatus siitä, että Sotify lopettaa toimintansa, mistä sen jälkeen kuuntelen musiikkini?

Vastaukseksi henkilökohtaiseen ongelmaani ja organisaatioiden vastaaviin epäjatkuvuuden hallintaongelmiin olen miettinyt yksinkertaisesti tietomallin  ja toimintamalin rakentamista siten, että pilvestä nautittu palvelu ei  pysäytä toimintaa. Spotifyn tapauksessa tärkein tieto liittyy artistien nimiin, kappaleiden nimiin ja artistin kuulumiseen johonkin musiikkigenreen. Listaamalla muutaman näihin liittyvän asian pystyisin siirtymään käyttämään muuta musiikkipalvelua suhteellisen nopeasti.

Sama logiikka ei enää päde silloin, jos yksilön tai organisaation tiedot sijaitsevat pilvessä CRM:n, dokumenttien, laskutuksen, tuntikirjausten, kuvien tai muun datan osalta. Pilvestä on usein varsin vaikeaa ottaa varmuuskopio itselle fyysiselle medialle yhtenä massana, joten data on pilvessä suhteellisen pysyvästi. Silti pilven tuomat edut peittoavat monen yksilön ja organisaation näkökulmasta sen uhat. Ehkäpä kyse on samanlaisesta oppimisesta ja tottumisesta kuin minkä tahansa asian ja palvelun muuttuessa abstraktimmaksi palveluksi, kaikki ei enää vain tapahdu oman kylän rajojen sisäpuolella eikä perinteisin välinein.

Liiketoiminta, Yhteiskunta , Leave a comment

Tiedon jakaminen: 3/3 automaattinen tieto

by
Ihmisen osallistuminen tiedon jakamiseen saattaa olla sittenkin se pienin tiedon jakamisen joukko, sillä automaattisesti jaettavaa tietoa on maailman digitalisoitumisesta johtuen oman arvaukseni mukaan enite.
Automaattista tietoa on olemassa runsaasti perinteisessä viestinvälitysmaailmassa koskien esim. maksutapahtumia, tilauksia, laskuja ja muita vastaavia suhteellisen helposti automatisoitavia tietoja, joissa transaktioita tapahtuu huomattavia määriä. Tämän lisäksi erilaiset anturit ja mittalaitteet välittävät mitä moninaisimmissa paikoissa automaattisesti tietä palvelimille ja järjestelmille kuten esim. sähkö- ja vesimittareiden osalta ja tuotantolaitosten prosessitekniikan osalta.
Automaattisessakin tiedossa pitäisi ottaa jälleen kerran uusi mietintämyssy päähän ja miettiä uusia automatisoinnin osa-alueita. Mitä asioita voitaisiin lähettää asiakkaiden matkapuhelimiin ja hoitaa erilaisilla mobiili- ja nettilomakkeilla hyödyntäen erilaisia tunnistustkniikoita ja vaikkapa bluetooth/wlan-yhteyksiä kuluttaja-asiakkaan kohtaamistilanteessa?
Liiketoiminta, Organisaatio, Yhteiskunta , , , Leave a comment

Tiedon jakaminen: 2/3 tietotyön tieto

by
Tietotyö on livahtanut osaksi liki kaikkien ihmisten työtä tavalla tai toisella. Enää ei ehkä ole relevanttia puhua tietotyöläisistä ja suorittavan työn tekijöistä, vaan tietotyön asteesta työn sisällössä. Tämä perustuu esimerkiksi siihen, että tietotekniikka on tullut osaksi suorittavaakin työtä tuntikirjausten, työselosteiden ja viestinnän muodossa.
Mutta jos pureudutaan ihan perinteiseen tietotyöhön erilaissa monitoimijaprojekteissa tai vaikkapa vain oman organisaation sisällä, on tietotyön tuottavuus edelleen heikolla tasolla. Tietotyössä keskeistä on lisäarvon luominen, eli hyödyntää olemassa olevaa tietoa ja lisätä siihen jotain uutta ja luoda organisaatiolle tai asiakkaille entistä arvokkaampaa, nopeampaa tai muuten parempaa palvelua.
Mutta mitä tietotyö edelleen onkaan käytännössä?
Ihmiset tallentavat dokumentteja omille kovalevyulleen, aloittavat dokumentit alusta yhä uudelleen ja uudelleen, jokaisella on omat dokumenttipohjat ja arkistot. Käytössä ei useinkaan ole valmiita ja yhteisiä perustietokokonaisuuksia kuten esim. projektisuunnitelmpohja, kokousmuistio, hankekuvaus, tarjouspohja, yrityksen esittelyteksti, tuotteiden hyötyargumentit, gantt-kaaviot, vastuumatriisit, ROI-laskelmapohjat, GTM-pohja tms.  Ja mikä pahinta, ei tiedetä onko organisaatio aikaisemmin tehnyt samanlaista toimitusta, palvelua, tarjousta, sopimusta etc.
Edellä kuvattu heikko tietotyössä tapahtuva tiedon jakaminen koski etupäässä organisaation sisäistä tiedon jakamista, mutta tilanne luonnostaan pahenee kun mukaan tulee muita toimijoita esim. monitoimittajaprojektissa tai yhteistyössä. Dokumenttien jakelutie organisaatioiden välillä on valitettavan usein edelleen “ihanan” joustava ja turvallinen sähköposti. Kukaan ei tiedä missä viimeisimmät versiot eri dokumenteista ovat, ja kaikkien entisestään turvonneet sähköpostilaatikot hukuttavat uuden projektin dokumentit sisäänsä muutamassa päivässä. Virtuaalineuvottelut ja pikaviestintä tuovat tähän toimintaan entisestään haastetta ja korostavat toimivaa tietojen jakamistekniikkaa ja toimintatapaa samaan aikaan se organisaation sisällä että organisaayioiden välillä.
Suomessa pitäisi saada entistä enemmän aikaan vähemmällä työpanoksella, mutta tämä ei käytännössä tunnu olevan ainakaan tietotyössä lähellä toteutumistsa vielä.
Liiketoiminta, Yhteiskunta , , , , Leave a comment

Tiedon jakaminen: 1/3 asiakasrajapinnan tieto

by
Yksilön ja työntekijän toiminta, liiketoiminta ja julkistenkin palveluiden tuottaminen vaatii entistä enemmän tiedon jakamista moninaisissa yhteyksissä ja muodoissa. Tilanne on muuttunut dramaattisesti muutamissa vuosissa. Yhä edelleen tietoa on olemassa eri muodoissaan ja tieto on sattumanvaraisesti epäkoherenttia, ehjää tai validia, mutta tietoa jaetaan joka tapauksessa kiihtyvällä tahdilla. Jokainen yksilö, tiimi ja organisaatio joutuu ratkaisemaan oman tiedon jakamisen ongelmansa, jotta toiminta erilaisissa palveluiden ja tuotteiden arvoketjuissa on mahdollista mahdollisimman tehokkaasti.
Tiedon jakamisesta muiden eli työkavereiden, saman alan ihmisten, tuttujen, asiakkaiden, kumppaneiden ja jopa kilpailijoiden kesken on tullut kiistaton kilpailuetu, samalla kun tiedon teknistä ja lakiteknistä suojaamista mietitään päät höyryten. Tätä välttämätöntä, hillitöntä ja hallitsematon jakamista tapahtuu tietenkin sosiaalisissa palveluissa ja välineillä.
Tiedon jakamisessa on monta eri kategoriaa ja aluetta. On helppo löytää ainakin kolme keskeistä toiminta-aluetta tietojärjestelmien näkökulmasta, joissa tietoa jaetaan.
1) Asiakasrajapinnan tieto
Kuluttajajien ja asiakkaiden tulisi olla mahdollista löytää kaikki tarvitsemansa tieto sähköisesti toimittajan tai palveluntuottajan sivustolta tai muusta sähköisestä välineestä. Tästä esimerkkeinä ovat erilaiset tuotetiedot, laatutiedot, saatavuustiedot, toimitustiedot ja yhteystiedot.
Asiakasrajapinnan tiedoista myös asiakkaan omien tietojen hallinta on kasvanut. Asiakkaan tulee nähdä tilauksensa, transaktionsa, yilitietonsa, yhteystietonsa etc. sähköisen käyttöliittymän kautta. Tämä on ollut trendinä pitkään, ja se vain tuntuu kasvavan niin kuluttajien kuin yritysasiakkaidenkin keskuudessa. Jollet pysty asiakkaana hallitsemaan omia palveluitasi sähköisen palvelukanavan kautta, pidät automaattisesti palvelua heikompana, suljetumpana, vihamielisempänä ja ennen kaikkea heikompana.
Näetkö asiakkaana tai näkevätkö asiakkaasi sähköisesti:
  • palvelunsa,
  • tilauksensa,
  • käyttäjänsä,
  • voiko käyttäjiä lisätä ja muuttaa yhteyshenkilöitä,
  • palveluraportit ja
  • laskutusdatansa?
Liiketoiminta, Yhteiskunta , , , Leave a comment

Digitaalisten välineiden käytössä pitää oivaltaa

by

Törmäsin sattumalta Torkkelinmäellä Helsingissä taideinstallaatioon, jossa yhdistyi oivaltavalla tavalla paikka (sadevesikaivo), josta kuului lentojen kuulutuksia, sekä vuorovaikutteisuus taiteilijaan tekstiviestillä (teoksen infolapussa).

Useimmat digitaaliset tekniikat ovat olleet olemassa jo vuosia tai vuosikymmeniä, ja uusia keksitään jatkuvasti. Kyse on tekniikoiden keskellä oivaltamisesta, joka saa digitaalisen toimimaan ihmisille. Niin kaupalllisessa maailmassa kuin taiteessa on mielestäni tästä oivaltamisen taidosta ja kyvystä kysymys. Muussa tapauksessa ollaan meetuu-tilanteessa ja huonossa tapauksessa tekniikalla ei juuri lisäarvoa saada aikaiseksi.

http://www.youtube.com/watch?v=fzQsvZ2NqqY&feature=youtube_gdata_player

Liiketoiminta, Organisaatio, Yhteiskunta , , , , , Leave a comment

IT organisaatioiden yhdistyessä

by

Organisaatioiden yhdistyminen on arkipäivää millä alalla tahansa: kunnat, yritykset ja jopa postit yli maiden kuten Tietoviikon jutussa Ruotsin ja Norjan postin yhdistymisestä.

Jokaisen organisaation IT on muotoutunut ajan saatossa joko itse tehtynä tai palvelutoimittajien tuottaman omanlaisekseen ja omaa liiketoimintaa tukevaksi. Kun laitetaan kahden organisaation IT:t yhteen on erilaisuus ilmiselvää.

Tästä tulee mieleen muutama asia vastaisuuden varalle:

  • Kyseisen jutun CIO nosti esille priorisoinnin ja useamman vuoden suunnittelmassa pysymisen. On vain pakko priorisoida asiat, vaikka kaikki haluavat yhdistymistilanteessa kaikkea. (Ja kaikki haluavat IT:ltä kaikkea missä tilanteessa vain ;-))
  • IT:n pitäisi olla joustava muutoksia varten ja joustavuus pitäisi olla niin ERP:ssä, AD:ssa kuin missä tahansa IT:n osa-alueessa
  • Yhdistymistilanteessa myös erilaiset paperityöt korostuvat: kokonaisarkkitehtuuri, tietomalli, prosesikuvaukset, tietoturvapolitiikka jne. Jos nämä perustyöt on hyvin tehty, onnistuu yhdistyminen kenen tahansa kanssa ja välttyy joka tapausessa monelta päänsäryltä.
  • Jos villiä ajattelua tässä käyttäisi voisi ajatella, että kaikilla olisi paljon helpompaa, jos kirjautumiset tehtäisiin Facebook-tunnuksilla ja kaikki palvelut olisivat enemmän tai vähemmän pilvessä. Mutta ICT-maailmassa se ei valitettavasti tuo juurikaan lohtua tuohon IT-savottaan organisaatioiden yhdistyessä.