Kannattaa lukaista, tästä saa edes pienesti kiinni siitä, miksi Amerikka selvisi huonoista ajoista nopeammin. Tosin velka on Amerikan valtiolla aivan käsittämättömissä mittaluokissa.
http://www.hs.fi/talous/a1406347096292?jako=1075ac58deb285bca8c69127a135b479
Britannian talous jatkoi vakaassa kasvussa
http://www.hs.fi/talous/a1406346923936?jako=0fe52d43bdf2abaa4380948857d521ac
Ei voi muuta kuin olla onnellinen siitä, että Euroopassa löytyy kasvualueita, joiden myötä varmasti myös Suomi pääsee takaisin kasvuun.
On vaikea näin sivusta politiikkaa seuraavana sanoa, mitkä ovat olleet Britanniasaa niitä menestyksen peruskiviä verrattuna Suomen politiikkaan.
http://www.hs.fi/autot/a1406256400241?jako=1ea36170a1cfc4d305ecb5d87cdd4598 Autotuojien toimitusjohtaja: ”Autoteollisuudella menee paremmin kuin koskaan”
Ei ole IT-maailma vielä täydellinen. Mutta samaan aikaan IT:llä saadaan paljon automaatiota.
Tietojärjestelmien aiheuttamia ongelmia ja vikatilanteita voisi välttää kokonaisvaltaisella suunnittelulla ja ylimmän johdon aktiivisella otteella IT:n hyödyntämisessä organisaation toiminnassa.
http://www.hs.fi/paakirjoitukset/a1405402070879?jako=f521e6d02c06789c536d042b2564e363 Stockmann tarvitsee visionäärin toimitusjohtajaksi
Stockmannin vaikeuksista on kirjoitettu paljon ja penätty uutta visionääristä johtoa. Monella toimialalla ja organisaatiossa on meneillään samanlainen pohdinta ja ahdinkokin. Digitalisoitumisessa on kyse monesta asiasta, mutta oman näkemykseni mukaan organisaation perusasiat eivät muutu digitalisoitumisen pyörteissä.
Perusasioista tärkein on organisaation vuosikausien takaa tuleva ajatus asiakkaan palvelemisesta: millaista palvelulaatua haluamme asiakkaille tarjota ja mitkä asiat ovat meille tärkeitä asiakkaitamme kohdatessa.
Perusasioiden toteuttaminen on onnistunut monelta organisaatiolta menestyksekkäästi fyysisessä maailmassa, ja samat perusasiat pitää toteuttaa hyvin nyt myös digimaailmassa. Stockmannin verkkokaupan ja fyysisen kaupan yhdistelmän muodostaman asiakaskokemuksen pitäisi nojata samoihin prinsiippeihin, joiden varassa kauppahuone on ennenkin menestynyt. Näkemyksellisyys on tässä kohtaa varmasti sitä, miten tämän tehdään käytännössä ja miten fyysinen ja digitaalinen sovitetaan toimivasti sekä tehokkaasti yhteen. Sinänsä yrityksen olemassaolon syvimpään tarkoitukseen ei digi vaikuta mitenkään.
Kesko sulkee Mustan Pörssin myymälät
http://www.hs.fi/talous/a1403678349161?jako=7ec1893c99061b2b5a729ab67e2bde1b
Noin viisitoista vuotta siihen kului, että verkkokaupasta tuli Suomessa ykköspaikka ostaa kodinkoneita. Jälkeenpäin ajateltuna muutosnopeus on valtava, todella merkittäviä arvoketjun muutoksia tapahtuu digitalisoitumisen myötä hengästyttävässä tahdissa. Jokaisen toimialan pitää olla hereillä jokainen päivä.
http://www.bbc.com/news/technology-27939683
Lego osaa yhdistää toimivasti fyysisen ja virtuaalisen.
Mitähän tämä muilla aloilla voisi olla ja toisaalta millaisia ovat nämä lapset/nuoret, jotka legon johdattamina osaavat tämän yhdistelmämaailman jo pienestä pitäen?
http://www.tietoviikko.fi/kaikki_uutiset/miten%20ictsanomaa%20levitetaan%20firmassa/a986659?
Hyvää pohdintaa, jota jokaisessa organisaatiossa tullaan käymään nyt ja seuraavina vuosina.
http://www.hs.fi/tiede/a1400740632057?jako=4725f95463b617f9ab8a5d2f0d272cf9 3d tulostaa nyt myös villaa
3D-tulostaminen on ehdottomasti yksi tämän ajan mielenkiitoisimmista mahdollisuuksista, uusi teollinen vallankumous saattaa olla nupullaan. Olen koko 3D-tulostamisen ajan miettinytkin juuri tässä villajutussa esille tulevaa materian sisäistä struktuuria ja sen osittaista puuttumista 3D-tulosteista.
Tässä villatapauksessa kone kutoo neulan avulla. Missään 3D-keskustelussa en ole vielä henkilökohtaisesti päässyt selville esim, komposiittimateriaalien tai orgaanisten aineiden (villan lisäksi) käyttäytymisestä. Ihmisen ja eläimen soluista on kyllä ollut mainintoja, mutta niissä struktuuri ja rakenne kaiketi muodostuu solujen välillä itsestään. Helposti sulatettavin ja takaisin yhteen jähmettyvien materiaalien kuten muovin ja metallin osalta tämä 3D-tulostaminen on helpointa ymmärtää.
Ei muuta kuin tulostamaan uudet ohuet kesäsukat!
Isosta datasta (Big Data) on puhuttu jo pitkään monilla aloilla ja asiasta on järjestetty varmasti ennätysmäärä erilaisia seminaareja. Hesari avaa jutussaan käytännön näkökulmaa isoon dataan helposti ymmärrettävässä muodossa kirkollisessa ympäristössä.
http://www.hs.fi/talous/a1397539201451?jako=63930f2a0cae7c59ac705e4696a60e15 Iso data auttaa pappia saarnassa
Itselleni on ollut yllätys, kuinka jykevästi myös autoala on hyödyntänyt liiketoiminnan ohjaamisessa isoa dataa jo pitkään. Auto ja autoon liittyvät osat, käyttäjät ja muut tiedot ovat varmasti yksi parhaiten dokumentoituja asioita maailmassa.
Autoihin liittyvät tiedot monipuolistuvat jatkuvasti ja nykyään autoihin liitetään liiketoiminnan tarpeisiin johtuen asiakastietoja auton käyttäjästä ja omistajasta sekä asiakkaiden toiminnasta esimerkiksi sähköisessä maailmassa. Lähiaikoina alamme saada autoihin liittyen myös lisää tietoa älyliikenteen tuottamana, mikä avaa jälleen aivan uusia ison datan hyödyntämismahdollisuuksia.
Kaikki tämä data asettaa luonnollisesti vaatimuksia tietokannoille ja järjestelmien väliselle yhteentoimivuudelle. Itse datan katseluun ja visualisointiin on olemassa tätä nykyä lukuisia varsin helppokäyttöisiä välineitä, joita on laajasti käytössä myös suomalaisilla organisaatioilla.
http://www.hs.fi/talous/a1397271535217?jako=96d79916525f83a9be19ea4bb4c7844e
”Suomi on ylikoulutettujen alisuorittajien maa”
Hesarin juttussa Holmström nostaa esille monta asiaa, joista mielenkiintoisimmat ja Suomelle mielestäni olennaisimmat ovat vapaa sivuaineoikeus ja nuorena valmistuminen. Kummatkit varmasti saavat meistä esiin enemmän innovatiivisia ajatuksia, yhdistelmiä ja yrittämistä.
Vapaa sivuaineoikeus eli monialaisuus on mielestäni omiaan stimuloimaan niin nuoren kuin vanhemmankin ihmisen mieltä. Tutustumalla ennakkoluulottomasti poikkitieteellisiin asioihin yli oman pääaineen ja kiinnostuksen kohteen syntyy hyödyllistä ajattelua ihmiselle itselleen ja yhteiskunnan innovaatioille.
Nuorena valmistuminen, ja vaikkapa kandidaatin tasolla valmistuminen kuten Holmström ehdottaa, on mielestäni olennaista innovatiivisen yritystoiminnan kannalta. Vaikka nuoren aikuisen mielelle tekisi hyvää jalostua opiskelun parissa turvallisesti useampia vuosia, on nuoruudessa ollainen etu yrittäjyyteen liittyen. Nuorella aikuisella on vähän taloudellista vastuuta ja riippuvuuksia sekä paljon aikaa. Tämä on hedelmällinen hetki yrittäjyydelle, lähteä puskemaan omaa ideaa vaikkapa kansainväliseksi vientituotteeksi tai -palveluksi. Juuri tällaista rohkeutta yrittää ja hakea rahavirtoja Suomen ulkopuolelta tarvitsemme nyt ja jatkossa kaikista eniten.
http://www.hs.fi/paakirjoitukset/a1396150441784?jako=2aa159ed04ff0c42aff0912b430df06f Rantatontteja voisi antaa myös fysiikan olympiamitalisteille
IMF lisäisi asuntoja, nostaisi eläkeikää ja kilpailuttaisi vähittäiskauppaa Suomessa http://www.hs.fi/talous/a1394771548084?jako=8668673e37bf2bf9fe2f6d1d2a2a30f9
Itse lisäisin vielä kunnon panostuksen kansainvälisille markkinoille suuntautuvan liiketoiminnan ja innovaatioiden tukemiseen.
Näin suomalainen Sara voi ansaita Youtubessa – suosituimmat videobloggaajat tekevät miljoonia http://www.hs.fi/nyt/a1305799331937?jako=6b0908eb4075839444a39e37c37a2edf
Waltin tai Michaelin tie tähtiin ja miljooniin viihdeteollisuudessa vaati runsaasti fyysistä työtä ja erityisesti massiivista viihteen levityskoneistoa. Nyt vastaavia viihdyttäjiä voi syntyä ja elää puhtaasti netissä.
Viihdyttäjien tekijänoikeusasiat ovat varmasti yhtä hankalia, ja artisteista yrittää aina joku välikäsi hyötymään, koska menestys houkuttaa.
Mutta katsovatkohan lapset vuonna 2084 isovanhempiensa kanssa jo isovanhempienkin pienenä YouTubesta katsomaa viihdyttäjää?
http://www.hs.fi/ihmiset/a1394087760118?jako=770b1d8285fa4d6d3a7aec3e4f39aefc Bloggaaja vaatii parempaa kaupunkia
http://www.hs.fi/talous/a1394013505824?jako=3402d2376e6ffe25b136bedae60ab622
Laiska, yksilöllinen kotoilija vaatii halpaa hintaa
Satuin olemaan samassa seminaarissa koko päivän, ja esillä oli todella mielenkiintoisia konkreettisia caseja siitä, mitä yritykset ovat tehneet kuluttajien kanssa. Sosiaalinen media on keskeinen uusi elementti missä tahansa kaupan alalla.
Vanha totuus siitä, että tyytyväinen asiakas on paras palvelun/tuotteen puolestapuhuja, pitää edelleen paikkansa. Kuluttajalla on nyt vain käytössään tehokkaat sosiaalisen median välineet jakaa tuote- ja palvelukokemuksiaan sekä hintatietoja nopeasti.
Jokaisella yrityksellä ja organisaatiolla tulee olla sähköiset välineet kunnossa: Webbisaitti, verkkokauppa, sosiaalinen media, mobiilikauppa/web, hakukoneoptimointi, helppo yhteydenotto, tuotteiden vertailu jne. Näiden lisäksi menestyvän yrityksen tulee edelleen panostaa hyvään ja ystävälliseen asiakaspalveluun, sen merkitys korostui kaikilla kaupan alueilla.
Pilvipalveluiden käyttäminen pitäisi olla helppoa ja niin ne minusta ovatkin. Mutta runsaasta ja varmasti entisestään kasvavasta tarjonnasta johtuen tarvitaan pilvikonsultteja, jotka ovat meklareita, ehkä kuitenkin vielä tässä vaiheessa ilman meklarointitoimintaa kuitenkin?
Vaikka organisaatiot alkavat pikku hiljaa olla valmiita helpompaan ja yksinkertaisempaan IT-palveluun, muuttuu itse IT koko ajan mutkikkaammaksi taustalla. Hakukoneoptimoinnin, sähköisen liiketoiminnan ja pilvipalveluiden moninaisuudessa on hallittavaa ja mietittävää.
Organisaatiolla pitää olla sisällään entistä selvempi näkemys digitaalisten välineiden merkityksestä liiketoiminnalle.
http://www.tietoviikko.fi/cio/pilvimeklarit+ovat+itn+uusi+asia/a970058
http://www.hs.fi/kotimaa/a1392707614190?jako=13e0315d2cdb47d031b29efe06d2a931 Päiväkodin tuntitaksa yllätti perheet
Tuntipohjaiseen ja todelliseen päivähoitoaikaan perustuva järjestelmä kuulostaa mielenkiintoiselta. Jutussa ei tarkemmin kerrottu järjestelmän hyödyistä.
Miksei päivähoito voisi olla suoraan pay-as-you-go -tyyppinen ja veloitus suoraan käyttäjän tililtä Apple-id-tilin malliin: luottokortin vilautus tullessa lukijalle ja kortin vilautus lähtiessä, ja toteutuneen päivähoidon veloitus suoraan tililtä kuun saldon mukaan?
Osaako joku kertoa järjestelmän hyödyistä ja laajuudesta tarkemmin?
http://www.hs.fi/kotimaa/a1392525943262?jako=22050193d06902ce1b13c772df715c91
Perinteisten lelujen myynti hiipuu, kun lasten leikit siirtyvät tableteille ja kännyköihin
Lasten ja aikuisten osalta digitalisoitumisessa on mielestäni myös yksi lisäpiirre, joka ei vielä tule esille: miten siirtää kulttuuria tuleville sukupolville?
Perinteisistä leluista jäi jotain jäljelle myös tuleville sukupolville muisteltavaksi ja kokeiltavaksi. Jäljelle jäi ainakin muistoesineitä hyllyn reunalle. Erityisesti tämä koskee lasten ja nuorten kirjoja, joista saattoi olla iloa monessa ikäpolvessa. Tablettipelien tai sähköisten multimediakirjojen kanssa tilanne tulee olemaan toinen. Softat eivät toimi ja laitteet ovat hajonneet jo aika päiviä sitten. Ja on varsin hauska skenaario miettä, miten vaari tutkii lastenlastensa kanssa vintiltä löytyneen tabletin kätköistä paljastunutta multimediasatua kyynel silmäkulmassaan liikutuksesta.
Noh nämä digitalisen maailman säilytysasiat varmasti joskus ratkeavat tavalla tai toisella. Toivottavasti, koska muuten ihminen muuttuu pysyvästi vain tässä ajassa olevaksi osaltaan kulttuuria.
Lataa virallinen Twitter-sovellus täältä
Lähetetty iPhonesta
http://www.hs.fi/talous/a1391134800560?jako=292bd1455ea8c747b0f132eea532ad38 Nettimainonnan kasvu toi Googlelle ennätysvoiton
http://www.hs.fi/kulttuuri/a1390496403889?jako=cc3cd72d104b777aee79b9b71e303b15 Dvd-elokuvien myynti ja vuokraus jatkoivat jyrkkää laskua
Liiketoimintamallit muuttuvat hämmästyttävän nopeasti sen jälkeen, kun riittävä massa on saatu ja/tai sopivia uusia palveluita. Itse muutosta on povattu vuosikausia, mutta nyt se vasta tapahtuu kiivaiten. Samalla tavalla kuin verkkokauppa, jota aloiteltiin jo vuoden 2000 aikoihin ensimmäisen kerran.
eCom on vahvasti keskuudessamme reilun kymmenen vuoden tulemisen jälkeen.
http://www.hs.fi/politiikka/a1390279200038?jako=89bdff8a2cd1b360b71fa611bbdc1dc2
Halpa tavara on kallista työtä vaarallisempaa.
Todella mielenkiintoista pohdintaa. Silti meidän pitää tarkkaan miettiä Suomessa mitä välttämättä haluamme julkisen sektorin tuottavan ja mikä voidaan antaa yksityiselle sektorille. Valtion velkaantuminen ja verojen nosto ei voi jatkua. Ja samaan aikaa pitäisi katsoa koko ajan enemmän ja enemmän Suomesta ulospäin, mitä voimme viedä ja saada rahaa virtaamaan ulkomailta Suomeen.
http://www.hs.fi/autot/a1390000846231?jako=851253cbfd72291c6d86a751f119cc64 HS selvitti: Näin autosi arvo säilyy
http://www.hs.fi/talous/a1389409008299?jako=3bbfe6b6ab0cec1b473580fdba61e33a Autokaupoille tämä viikonloppu on tärkeä – myynnin odotetaan vilkastuvan
http://www.hs.fi/kaupunki/a1387687889048?jako=3e41962c1b9cd6178f1e4625799767e7 Vanhuksen vointia tiedustellaan Helsingissä videopuheluilla
Uskoisin tämän olevan vasta alkua. 20 vuoden päästä sähköinen maailma on käytössämme laajasti ja syvästi esim. tällä sote-alueella.
http://www.hs.fi/ulkomaat/a1387524047515?jako=ba0c73fbf82f873461a2a9f9c9a31218 Suomi hylkäsi tarjouksen jättikaapelista
Miksei valtio rakenna niin isoa omaa kaapeliyhteyttä, että TeliaSonera ja muut operaattorit voisivat vuokrata valtion kaapelista omaa toimintaansa varten osan? Valtio saisi tuloja ja strateginen omavaraisuus tietoliikenteen suhteen olisi taattu.
1998 verkkokaupat aloittivat hitaan matkansa Suomessa. Supply Chain Management (SCM), Enterprise Resource Management (ERP), Customer Relationship Management ( CRM) ja netti olivat avainsanoja sähköisen liiketoiminnan suunnittelussa. Digitalisoituminen vei kuitenkin 15 vuotta ennen kuin alkoi tapahtua näin merkittäviä muutoksia, mitä tänään saamme todistaa kaupan mullistuksien muodossa.
http://www.hs.fi/paakirjoitukset/a1379563851729?jako=4fae2618e99d113b4a32dde354f65225 Seuraavaksi digitaalisuus muuttaa vähittäiskaupan
Lähetetty iPadista
Paikkatieto on ollut kuuma asia pitkään. Google on sen ympärille kehittänyt vaikka mitä liiketoimintaa ja monet muut ovat samalla apajalla. Big datan hyödyntämisessä paikkatieto on yksi datan lähde ja varmasti kaupallisesti sekä palveluiden käytön kannalta olennainen.
Kunnilla on hyvät paikkatietodatat ja rajapinnat valmiina, kaupallistaminen on ilmeisesti jutun perusteella vaikeaa. Open dataksi ainakin osittain tuon tiedon avaaminen voisi auttaa palveluiden kehittymistä. Näkemyksellisessä Open data -toiminnassa paikkatietojen osalta voisi olla Suomelle merkittävää kaupallista etua pitkällä aikavälillä. Talouden yksi uusi ajuri!
Ville Hurnonen 