Iltalehti uutisoi tänään 20.7.2013 Iltalehden mobiilikäytön liki kolminkerraistuneen 2012-2013 380.000 mobiiliselausta –> 1.000.000 mobiiliselausta.
Tämä yksittäinen muutos kertoo yleisesti vallalla olevasta isosta muutoksesta ihmisten käyttäytymisessä. Digitalisoituminen ja mobiilikäyttö on merkittävässä nousussa kaikilla alueilla. Yhteiskunnan ja liiketoiminnan pitää nyt olla hereillä. Omaa toimintaa on mahdollista muuttaa osana tätä isompaa muutosta kaikilla elämän osa-alueilla.
Eija-Riitta Korholan twiitissä on mielestäni hyvän twiitin ainekset. Asia ja perusteet selviävät. Hyvin tiivistetty viesti hänen työtään ja yhteiskuntaa koskien.
"Tänään panemme tupakkadirektiivissä makuaineet, kuten mentolin, kieltoon. Rumennamme pakkauksia. Syy:Rööki tappaa holokaustillisen vuodessa."
https://twitter.com/ER_Korhola/status/354866567101689857
10:35 – 10 heinä 13
Ei voi kuin hämmästellä näin digiammattilaisena, miten erilaisia palveluita syntyy yhdistelemällä aina vain uudella tavalla saatavilla olevia tekniikoita.
Voisi ajatella, että Google tai vastaava toimija tarjoaisi "Google-lasien" kaltaisen välineen tai kerroksen tv-ohjelman päälle, jonka avulla selviäisi kaikenlaista tietoa tv-ohjelmasta.
Ei voi muuta näin digi
Tallennusjärjestelmien ympäriltä ei varmasti koskaan lopu kasvumahdollisuudet, koska ihminen keksii aina vain lisää talletettavaa tietoa.
Mikähän on koko maailmassa talletetun tiedon suhde uudelleenkäytettävään tietoon? Alle promille vai jotain vielä paljon pienempää?
Sanomalehdet, kirkko ja lentoliikenne ovat kohdanneet ällistyttävän suuria muutoksia viime aikoina. Näille muutoksille on mielestäni kaksi yhteistä asiaa:
Uutisia sisältävien sanomalehtien levikin lasku ja erilaiset maksumuurit sähköisissä versioissa on voimakas muutos, jonka taustalta löytyvät vuosia jatkunut internet-sisällön ja -tekniikoiden kehittyminen, kuluttajien erilaisten päätelaitteiden kehitys, ja ennen kaikkea ihmisissä ja kulttuurissa tapahtunut muutos runsaassa ja lyhyessä informaatiovirrassa olemiseen jatkuvasti. Ihminen tapa vastaanottaa ja kuluttaa informaatiota on muuttunut pysyvästi, mikä vaikuttaa nyt erittäin voimakkaasti sanomalehtiliiketoimintaan ja sitä kautta jälleen lisää yhteiskunnan ja kulttuurin muuttumiseen.
Kirkon jäsenmäärän pienentyminen on täysin toiselta elämän osa-alueelta mielestäni samanlainen esimerkki muutoksesta ja digitalisoitumisen vaikutuksesta. Kirkon merkitys ihmisten elämässä on viimeisten vuosien aikana pienentynyt varmasti siitäkin syystä, että digitalisoituminen on muuttanut ihmisten ajankäyttöä ja tapaa olla sekä ajatella. Lisäksi kirkosta eroaminen on sähköisen eropalvelun myötä tehty nykyaiksen helpoksi. Kirkkokin on luonnollisesti mukana sähköisessä maailmassa, mutta miten kirkko kääntää sähköisen olemassaolonsa jäsenmääräksi ja kirkollisveroksi on iso haaste. Kirkko on kenties pysyvän muutoksen sisällä.
Lentoliikenteelle on vaikea nähdä jatkossa samanlaista toimintamallia kuin ennen taantumaa tai talouden muuttumista globaalin talouden myötä lyhytsykliseksi. Sähköiset välineet ovat tulleet pysyvästi jokapäiväiseksi osaksi ihmisten viestintään ja kommunkointia esim. virtuaalikokousten avulla. Tällä on pysyvä vaikutus lentoliikkeliiketoimintaa ja lentäminen on jatkossa jotain muuta kuin se oli aikaisemmin.
Muutosta on yhteiskunnassa aina ollut ja tulee olemaan, mutta näin monialaista, syvällistä ja pysyvää muutosta tapahtuu mielestäni harvoin. Sähköinen maailma on jo vuosikymmeniä jatkuvalla olemassaolollaan tehnyt käyttäytymiseemme, ajatteluumme, yhteiskuntaamme ja kulttuuriimme pysyviä muutoksia.
Eilisissä Euroviisukarsinoissa Twitter-viestit näkyivät hienosti TV-ruudussa teksti-TV:n avulla. Näin ne mediat yhtyvät.
Twitter-feediä voisi laittaa myös kaikkien organisaatioiden ja portaalien webbisivuille näkyviin, joista näkisi kyseisestä asiasta hästägeillä varustettuna Twitter-viestejä. Löytyykö
Löytyykö tällaisia jo saiteilta?
http://m.tietoviikko.fi/Uutiset/Pilvipalveluiden+tietoturva+huolestuttaa+tietohallintojohtajia
Pilven tietoturvasta on puhuttu paljon ja puhutaan jatkossakin. Tietoturvaan liittyy ihmisen mielessä luonnollisesti luottamus, ja luottamuksessa on herää kysymys muiden luottamuksesta pilveen ja sitä sitten paljon kyselyissä kysellään.
Käytännössä olen sitä mieltä, ettei tällaisista pilven tietoturvaan liittyvistä kyselyistä sinänsä ole mitään käytännön hyötyä IT-osastolle tai käyttäjäorganisaatiolle. Jokaisen on harkittava pilvipalveluiden hyödyt ja haitat itse riippumatta muiden muiden mielipiteistä.
Monissa tutkimuksissa on havaittu, että omaa laitetta osataan ja halutaan enemmän käyttää töissäkin. Mielenkiintoisinta asiassa on mielestäni itse sovellusten käytön osaaminen tai tietotyön taidot. Omalla laitteella ei varmastikaan kukaan osaa sen paremmin käyttää Outlookkia, SAPia, Wordia tai SharePointia kuin työpaikan laitteella. Käyttötaidot ja järjestelmien käyttöönotot ovat jatkossakin se tärkein asia toiminnassa.
http://blogs.msdn.com/b/ukschools/archive/2013/04/17/byod-in-education-why-go-byod.aspx
Monet organisaatiot miettivät BYOD-asiaa kuumana aiheena. Aika harvoin keskusteluissa on loppujen lopuksi esillä varsinaiset syyt eli työskentelyn lopputuloksen parantuminen eli tuossa Microsoftin jutussa oppimisen parantuminen.
Ehkäpä koko BYOD/CYOD/XOD -keskustelun keskiöön pitäisi nostaa kaikkien käyttäjien ICT-välineiden ja ohjelmistojen käyttötaidot sekä organisaation johdon tahtotila tietoteknisten välineiden hyödyntämisestä.
Miksi meillä on tietokoneet? Osaako kukaan organisaatiossasi vastata tähän?
CIO.comissa kerrotaan IT-osaston teknologiatiimin johtamiskäytännöistä. Mielestäni samat neuvot alkavat päteä myös moniin muihin tietotyötä tekeviin ammattiryhmiin:
Luultavasti kaikki tietotyöntekijät tykkäisivät näistä.
Julkisuudessa ihmetellään monesti sosiaalisen median tuomaa hyötyä organisaatiolle tai yritykselle tai yhteiskunnalle ylipäätään. Mielestäni somen hyödyntämisessä organisaation eduksi on sama dilemma, mikä on minkä tahansa sovelluksen hyötykäytössä.
Sovelluksen kuin sovelluksen hyötykäytössä on kysymys siitä, miten saada käyttäjät käyttämään sitä aktiivisesti ja yhtenevällä tavoitteiden mukaisella tavalla. Ilman tätä somesta tai mistään sovelluksesta ei ole merkittävää tuottavuutta lisäävää hyötyä organisaatiolle.
Sosiaalista median hyödyntämisen puolesta:
Sosiaalisen median hyötyjä vastaan:
http://www.tietoviikko.fi/cio/poks+somekupla+puhkesi/a891447?s=u&wtm=tivi-03042013
The Hidden Biases in Big Data
This looks to be the year that we reach peak big data hype. From wildly popular big data conferences to columns in major newspapers, the business and science worlds are focused on how large datasets can give insight on previously intractable challenges. The hype becomes problematic when it leads to what I call “data fundamentalism,” the notion that correlation always indicates causation, and that massive data sets and predictive analytics always reflect objective truth. Former Wired editor-in-chief Chris Anderson embraced this idea in his comment, “with enough data, the numbers speak for themselves.” But can big data really deliver on that promise? Can numbers actually speak for themselves?
Sadly, they can’t. Data and data sets are not objective; they are creations of human design. We give …
Shared from the Harvard Business Review iPad app. Download it on iTunes now!
Sent from my iPad
http://m.tietoviikko.fi/Uutiset/CIO+voi+nousta+muutoksen+moottoriksi
Oheisen tutkimusuutisen mukaan CIO rooli muutoksen tekijänä ja fasilitaattorina jälkidigitaalisessa yhteiskunnassa korostuu.
Itse nostaisin esille kaksi jo liki ikivanhaa ja tylsääkin aihetta, mitkä ovat edellytys näille kuvatuille haasteille ja mahdollisuuksille:
1. Liiketoiminnan ja IT:n välinen vuoropuhelu eli business IT aligment ja
2. Tietojärjestelmien käyttöönottoon sitoutumisen kaikilla organisaation tasoille.
Ilman näitä kahta perusasiaa ei jälkidigitaalisessakaan tai missään olosuhteissa luoda toimivaa liiketoimintaa.
Big Data puhuttaa: dataa on, välineitä on, mutta jälleen kerran liiketoiminnan ja IT:n välistä keskusteluyhteyttä pitäisi parantaa sekä lisätä kaikkien osapuolien ymmärrystä.
Tietoviikon alla olevassa artikkelissa puhutaan käyttäjien ja liiketoiminnan mahdollisuudesta päättää osasta ICT-budjettia.
Mielestäni keskeisempää olisi aloittaa organisaation toiminnan tehokkuuden ja vitaalisuuden tarkastelu sillä, että organisaation liiketoimintastrategiassa valitut ja mainitut strategiset keihäänkärjet näkyisivät ICT-budjetissa jollain tavalla.
Jos organisaatio haluaa olla esimerkiksi asiakaspalvelussa hyvä, pitäisi budjetissa varautua CRM:n kehittämiseen, Contact Center -järjestelmän kehittämiseen, tietämyspankin rakentamiseen, webbisivujen päivittämiseen jne. Tämä pitäisi näkyä joko lisäpanostuksena tai sitten pakon edessä vähennyksenä muualla.
Strategian jalkauttaminen ei ilman ICT-näkökulmaa enää onnistu. Hyvä tietotekninen ote jalkautuksessa saattaa moninkertaistaa strategian implementointivaikutukset!
http://m.tietoviikko.fi/Uutiset/ICT+Standard+Forum%3A+Budjetointi+hauskaksi+ja+hy%C3%B6dylliseksi
Arkkitehdit ovat todellakin nousseet esille ICT-toiminnassa välttämättöminä liiketoiminnan ja ICT:n välisinä ymmärtäjinä ja yhteensaattajina
http://m.tietoviikko.fi/Uutiset/It-arkkitehteja+ei+valmistu+koulusta+-+%22se+on+mahdottomuus%22
Omassa työssäni liiketoimintalähtöisten ICT-ratkaisujen hahmottajana pyrin toimimaan liimana liiketoiminnan ja itse ICT-ratkaisujen, sovellusten ja tekniikoiden välillä. Tällä alueella riittää työtä ja ihmisen toiminnan automatisointi on vasta aluillaan. Kun kilpailu ja liiketoimintalogiikat muuttuvat rajusti globaalin kilpailun myötä, täytyy automaatioasteen nousta varsinkin Suomen kaltaisissa maissa merkittävästi. Siinä ponnistelussa arkkitehdeillä riittää hahmotettavaa ja piirrettävää entistäkin enemmän.
http://m.tietoviikko.fi/Uutiset/Bi%3Ast%C3%A4+voi+maksaa+k%C3%A4yt%C3%B6n+mukaan/2
Pilvi ja IT-palveluiden nykyiset nauttimismallit mahdollistavat asioita kaiken kokoisille organisaatioille, mitkä ennen olivat vain isojen ulottuvilla. Myös isoille uusien liiketoimintalähtöisten ratkaisujen käyttöönotto on helpompaa ja joustavampaa. Kukapa olisi BI:tä voinut vielä muutama vuosi sitten voinut kuvitella käyttävänsä liiketoimintaraportoinnissaan ilman raskaita investointeja etukäteen.
Yksi asia ei silti pilvimallissakaan muutu, järjestelmistä saatava hyöty riippuu vain ja ainoastaan käyttäjien käytön innokkuudesta ja kattavuudesta! Käyttöönottoon pitää panostaa entistä enemmän, jotta hyödyt oikeasti ulosmitataan.
http://m.tietoviikko.fi/Uutiset/Miss%C3%A4+lumiaura+menee_question_+Avattu+paikkatieto+kertoo
Yhteiskunnan toiminnan kehittyminen on välillä varsin yksinkertaisista oivalluksista kiinni. Datan avaaminen mahdollistaa vaikka mitä kehitystä ja parhaimmillaan voi syntyä jopa kansainvälistettäviä ohjelmistoja ja palveluita.
Mitenkähän ajatus toimisi kaupallisella puolella? Olisi uskaliasta, jos isot päivittäistavarakaupat avaisivat datojaan. Menekkitietojen, tuotetietojen ja muiden vastaavien tietojen avaaminen loisi hetkessä uusia palveluita kauppojen ympärille. Kilpailijatkin kaiketi tässä yhteydessä saisivat kriittistä tietoa, mutta voisiko avaaminen olla sittenkin kokonaiskannattavaa – avoimen datan kauppa?
http://m.tietoviikko.fi/Uutiset/Lentoyhti%C3%B6+SAS+aikoo+puolittaa+it-kulunsa/2
SAS kertoo rajuista leikkauksista IT-budjetissaan. Tämä on mielestäni oivallinen esimerkki siitä, mitä voidaan tavoitella, tehdä ja saada aikaiseksi, kun on pakko ja halutaan. En tarkoita sitä, että IT-budjeteissa olisi leikattavaa, päinvastoin IT:llä pystyttäisiin saamaan vielä paljon enemmän aikaan joko samalla rahalla, vähemmällä rahalla tai enemmällä rahalla. Tarkoitan tahtotilaa ja halua tehdä oikeasti organisaation IT:n ja liiketoiminnan yhteispelille jotain uutta.
Jostain syystä olemme taipuvaisia useimmissa organisaatioissa ajattelemaan, että IT-infra ja IT-järjestelmät ovat sellaisia kuin ovat, ne toimivat niin hyvin tai huonosti kuin tekevät ja tukevat liiketoimintaa juuri nykytasollaan.
Tyydymme liian vähään, emmekä jaksa taistella läpi radikaaleja uudistuksia. Emme usko IT:n ja liiketoiminnan pystyvän nykytilaa parempaan yhteistyöhön. Se ei ole totta. IT:n avulla pystymme edelleen automatisoimaan yhtä paljon tekemistä kuin vaikkapa kassapääte automatisoi kassatyöskentelyä marketeissa tai VR:n nettilipunmyynti automatisoi junalippujen myyntiä.
Olemme harvoin SAS:n kaltaisessa pakkoraossa tai omaamme muuten tarpeeksi halua laittaa kaikki uusiksi:
– mihin käytämme sähköpostia,
– mitä järjestelmiä tarvitsemme,
– mitkä tiedot ovat liiketoimintamme kannalta olennaisia ja
– mitkä toiminnat automatisoimme, mistä luovumme?
Ei ole kuin yksi taho, joka voi laittaa asiat kuntoon ja tehdä organisaation toiminnasta tehokkaampaa – organisaatio itse.
Organisaatio itse käyttäjiä ja johtajia myöten on syynä siihen, että
– meidän CRM nyt on tällainen ja tällainen, ei sitä käytetä,
– dokumentteja ei löydy, ei meillä ole yleistä mallia tästä dokumentista,
– emme tiedä asiakaskannattavuutta jne.,
– organisaation ihmiset eivät tiedä mitä muut tekevät,
– emme osaa oikein käyttää näitä järjestelmiä ja
– ei näitä systeemejä pysty muuttamaan niin vain.
Tuottavuuden parantamisen takia meidän on pakko ottaa itseämme niskasta kiinni IT:n ja liiketoiminnan yhteistoiminnan parantamiseksi ennen kuin olemme SAS-pisteessä. Tai ehkä vasta silloin jotain alkaa tapahtumaan.
HS.fi 12.1.2013 Pilvipalveluissa on useita porsaanreikiä -artikkelissa nostettiin esille muutama samanlainen ajatus pilvipalveluista, mitä itsekin olet monet kerrat eri tilanteissa joutunut miettimään:
Kyseisiä uhkia ei voi vähätellä eikä kiistää, ne tavallaan sisältyvät ainakin nykymuodossa toimiviin pilvipalveluihin jollain tasolla ja laajuudella väkisinkin, ja kuten kaikkia uhkia hyvällä suunnittelulla ja huomioimisella uhkia voidaan hallita sekä elää niiden kanssa.
Kaikki uhkat ja itse pilvipalvelut johtuvat merkittävissä määrin Internetistä, verkottumisesta ja globaalista taloudesta sekä kanssakäymisestä. Netin ja verkottumisen kautta saamme niin paljon etuja ja hyötyjä, että ne voittavat sekä kuluttajan näkökulmasta että yritystoiminnassa kyseiset uhkat. Pilvipalvelut vain yksinkertaisesti tarjoavat paljon ja helposti, ettei niitä voi vastustaa, vaikka uhkia ja riskejä on liuta.
Talous ja toiminta vaatii nykyään verkottumista, nettiä ja pilvipalveluita. Jos emme olisi taloudellisesti tai sosiaalisesti riippuvaisia netin mahdollisuuksista ja pilvipalveluista, voisimme edelleen eristää tietojärjestelmämme ja tietokoneemme irtonaisiksi saarekkeiksi. Ennen verkottumista ja nettiä tietojärjestelmät saivat pyöriä rauhassa ilman jatkuvia palvelinversiopäivityksiä ja verkosta tulevia uhkia. Softat olivat nopeita, helppoja ylläpitää ja varmatoimisia. Mutta tuossa maailmassa emme enää elä. Kaiken pitää toimia keskenään, mistä seuraa ilman pilvipalveluidenkin käyttöä haavoittuvaista ja jatkuvasti päivitettävää softaa eli palvelua.
Silti itseäni kauhistuttaa ajatus siitä, että Sotify lopettaa toimintansa, mistä sen jälkeen kuuntelen musiikkini?
Vastaukseksi henkilökohtaiseen ongelmaani ja organisaatioiden vastaaviin epäjatkuvuuden hallintaongelmiin olen miettinyt yksinkertaisesti tietomallin ja toimintamalin rakentamista siten, että pilvestä nautittu palvelu ei pysäytä toimintaa. Spotifyn tapauksessa tärkein tieto liittyy artistien nimiin, kappaleiden nimiin ja artistin kuulumiseen johonkin musiikkigenreen. Listaamalla muutaman näihin liittyvän asian pystyisin siirtymään käyttämään muuta musiikkipalvelua suhteellisen nopeasti.
Sama logiikka ei enää päde silloin, jos yksilön tai organisaation tiedot sijaitsevat pilvessä CRM:n, dokumenttien, laskutuksen, tuntikirjausten, kuvien tai muun datan osalta. Pilvestä on usein varsin vaikeaa ottaa varmuuskopio itselle fyysiselle medialle yhtenä massana, joten data on pilvessä suhteellisen pysyvästi. Silti pilven tuomat edut peittoavat monen yksilön ja organisaation näkökulmasta sen uhat. Ehkäpä kyse on samanlaisesta oppimisesta ja tottumisesta kuin minkä tahansa asian ja palvelun muuttuessa abstraktimmaksi palveluksi, kaikki ei enää vain tapahdu oman kylän rajojen sisäpuolella eikä perinteisin välinein.
Tulevaisuusselonteon taustatyöhön on osallistunut suuri joukko erilaisia organisaatioita ja yksilöitä. Maailman ja Suomen todetaan olevan isossa muutoksessa ja tulevaisuuden ennakointia pidetään olennaisena. Suomen kilpailukyvylle ja hyvinvoinnille tämä on olennaista. Haasteena on tietenkin kaupallisen toiminnan kannalta tämän ennakoinnin hyödyntäminen:
– kuinka paljon etunojaa uskalletaan ottaa ja on järkevää ottaa
– mitkä asiat toteutuvat milläkin aikajänteellä, muutoksen nopeutta ja todennäköisyyttä on vaikea ennustaa
Ihmisillä on vapaa-aikanaan ja töissä tarve olla tekemisissä toisiinsa somen välityksellä. Facebookin ja LinkedInin kaltaisia palveluita saattaa kohdata ennalta arvaamattomat muutokset ja yhdessä yössä yksilölle tärkeä ja hartaudella rakennettu sekä vaalittu some-identiteetti on mennyttä.
Ratkaisu tähän vaikeasti ennakoitavaan epäjatkuvuusasiaan voisi olla open source some -standardi, jonka avulla kaikki tätä standardia noudattavat some-palvelut ja niiden käyttäjät voisivat kommunikoida keskenään.
Tämän ansiosta voisi olla geneeristen IM-viestinten kaltaisia some-viestimiä ja itse some-sisältö olisi yksilön helpommin hallittavissa ja siirrettävissä.
Organisaatiot ottavat hyvin tarkasti huomioon toimintansa jatkumisen kaikissa tilanteissa, minkä vuoksi datan ja järjestelmien tulee olla siirrettävissä palveluntarjoajalta ja pilvestä toiseen. Myös yksilön pitäisi voida jatkaa some-elämäänsä huoletta.
Big Datan tuleminen on yksi isoimmista muutoksista ja mahdollisuuksista IT:n hyödyntämisessä. Tässä linkkejä juttuihin jatkojalostusta varte:
http://m.tietoviikko.fi/home/Big+data+lis%C3%A4%C3%A4+it-t%C3%B6it%C3%A4+rajusti
Lähetetty Windows Phonesta
Ville Hurnonen 