IT:n strategisuus vaikea myöntää

http://m.tietoviikko.fi/home/Tietotekniikka+kaatoi+yrityskaupan/2

Juttu kertoo kahden pankin yhteensulautumisen lopahtaneen IT-järjestelmien sulauttamisen vaikeuteen ainakin osaltaan. On mielenkiintoista havainnoida IT:n strategisen merkityksen tasoa erilaisissa toimintaympäristöissä. Vaikka uutisetkin ovat olleet viimeiset parikymmentä vuotta täynnä IT-firmojen tuoteuutisia, ei IT:n strateginen merkitys välttämättä ole juurikaan muuttunut. Vasta esim. organisaatioiden fuusioitumisen yhteydessä saatetaan havaita IT:n strateginen merkitys.

Silti olen henkilökohtaisesti vakaasti sitä mieltä, että ainakaan Suomen tuottavuuden kasvu ei voi perustua mihinkään muuhun yhtä paljon kuin ICT:n strategisen merkityksen ymmärtämiseen ja ICT:n kautta uudella tavalla tekemiseen ja arvon luomiseen.

Digitaalisten välineiden käytössä pitää oivaltaa

Törmäsin sattumalta Torkkelinmäellä Helsingissä taideinstallaatioon, jossa yhdistyi oivaltavalla tavalla paikka (sadevesikaivo), josta kuului lentojen kuulutuksia, sekä vuorovaikutteisuus taiteilijaan tekstiviestillä (teoksen infolapussa).

Useimmat digitaaliset tekniikat ovat olleet olemassa jo vuosia tai vuosikymmeniä, ja uusia keksitään jatkuvasti. Kyse on tekniikoiden keskellä oivaltamisesta, joka saa digitaalisen toimimaan ihmisille. Niin kaupalllisessa maailmassa kuin taiteessa on mielestäni tästä oivaltamisen taidosta ja kyvystä kysymys. Muussa tapauksessa ollaan meetuu-tilanteessa ja huonossa tapauksessa tekniikalla ei juuri lisäarvoa saada aikaiseksi.

http://www.youtube.com/watch?v=fzQsvZ2NqqY&feature=youtube_gdata_player

Sosiaalisuutta maailma pullollaan – Pysäkkiseinä Helsingin ratikoissa

http://pysakkiseina.fi/

Sosiaalinen kanssakäyminen ja teknologia iskevät edelleen tiukkaan tahtiin yhteistä kipinää ja uusia toimintavaihtoehtoja meille kaikille.

Pysäkkiseinä on hauska idea hiljaa paikallaan oleville joukkoliikennematkustajille, joilla kaikilla on kännykkä tai pädi käsissään. Samanlaista ideaa tulee väkisin mieleen miltei kaikilta elämän osa-alueilta. Eilen huomasin ruukkukasveissa oleva qr-koodeja, joista avautui kasvin hoito-ohjeet ja ideoita kasvin käytöstä sisustuksessa. Hyvin on tämä sosiaalinen teknologia mennyt takaraivoon, kun ensimmäisenä mieleeni tuli, että sivustolla olisi tosi jees jakaa oman kasvin kuvia.

Vaikea enää tässä teknisen sosiaalisuuden keskellä sanoa, mikä on tarpeellista ja mikä ei. Elämme jälleen kerran yhtä kehityksen vaihetta.

SoMe-yhteys asiakkaaseen kuumottaa

Taloustutkimus on tutkinut ihmisten eli etupäässä kuluttajien some-käyttäytymistä. Yhteenvedon perusteella merkittävin asia on suora ja melkein online-yhteys asiakkaaseen. Oma huomioni kiinnittyy asiakkaan haluun tietää jonkin yrityksen toiminnasta, tuotteista ja palveluista. Näin varmasti on, ja ihmisten tiedon jano on loputon. On sitten oma tarinansa kuinka yritykset ja organisaatiot pystyvät vastaamaan tähän huutoon.

Facebook nousee tässä yhteydessä esille kyseisenä yhteyskanavana, mutta varmasti twitteristä on Suomessa tulossa kovaa vauhtia toinen merkittävä ympäristö tällaiselle tiedon saamiselle ja yhteydelle asiakkaaseen.

Kukahan on ottanut some-yhteyden asiakkaisiin jo osaksi liiketoimintaprosessiaan?

Väestökello – sovellus, joka herättää ajatuksia

Softa kertoo väkiluvun alueittain/maittain maailmassa. Ajatuksia herättävää on vertailla laskurin vauhtia per alue/maa, mistä kasvu tulee.

Laskurin vauhdista voi herätä monenlaisia ajatuksia yhteiskunnallisesti ja ihmisoikeudellisesti jne. Kaupallisesti ja ICT-näkökulmasta herää ajatuksia:
– mikä on ICT:n hyödyntämisen kypsyys eri lailla kasvavissa maissa
– miten kasvu vaikuttaa ICT-ratkaisuihin ja innovatiivisuuteen
– miten Eurooppa, Pohjoismaat tai Suomi eroavat nopeammin kasvavista alueista ICT:n hyödyntämisen ja innovatiivisuuden suhteen ja minkälaista kehitystä täällä meidän kasvumme ruokkii ja millaista ei

Usein katsomme täällä Suomessa ICT-asioitakin aikalailla kotimarkkinalähtöisesti ja sisäänpäin. Koska meillä on kyky omaksua, havainnoida ja kehittää voisimme ottaa paljon rohkeammin mallia ja ideoita muualta ja tuoda lisää näkemystä tänne Suomeen tuottavuuttamme parantamaan.

http://windowsphone.com/s?appid=9ef2387f-f559-4e2d-9c72-4ec1ba9bf67d

Webipohjaisten palveluiden yhteentoimivuus kiihtyy

http://m.tietoviikko.fi/home/Facebook+ja+Dropbox+yhteisty%C3%B6h%C3%B6n%3A+salamannopeaa+tiedostonjakamista

Webipohjaiset palvelut (varsinin kuluttajille) jatkavat kiihtyvällä vauhdilla integroitumista toisiinsa.
– käyttäjien identiteettiä käytetään ristiin runsaasti ja FB toimii identiteetin takaajana useille palveluille
– palvelut muodostavat käyttäjille toimivia kokonaisuuksia kuten tässä dropbox&FB -jutussa

Samalla tavalla yritysmaailmassa voisi tapahtua palveluiden linkittymistä esim. LinkedInin, Salesforcen ja Office 365:n välillä. Linkittyvät palvelut eivät saisi tietenkään olla pahasti päällekkäisiä.

Työn tekeminen: kannettava/päätelaite + mikä tila tahansa

http://m.tietoviikko.fi/home/Verkko+on+uusi+konttori

Työn tekemisen muutos jyllää läpi suomalaisten organisaatioiden. Tietotyön tekeminen ei ole edennyt mielestäni ollenkaan samaan tahtiin. Edelleen useissa organisaatioissa ihmiset tallentavat tiedostoja omille kovalevyilleen ja dokumentin työstäminen aloitetaan liki scrätsistä, vaikka samaa työvaihetta on toistettu satoja tai tuhansia kertoja.

IT organisaatioiden yhdistyessä

Organisaatioiden yhdistyminen on arkipäivää millä alalla tahansa: kunnat, yritykset ja jopa postit yli maiden kuten Tietoviikon jutussa Ruotsin ja Norjan postin yhdistymisestä.

Jokaisen organisaation IT on muotoutunut ajan saatossa joko itse tehtynä tai palvelutoimittajien tuottaman omanlaisekseen ja omaa liiketoimintaa tukevaksi. Kun laitetaan kahden organisaation IT:t yhteen on erilaisuus ilmiselvää.

Tästä tulee mieleen muutama asia vastaisuuden varalle:

  • Kyseisen jutun CIO nosti esille priorisoinnin ja useamman vuoden suunnittelmassa pysymisen. On vain pakko priorisoida asiat, vaikka kaikki haluavat yhdistymistilanteessa kaikkea. (Ja kaikki haluavat IT:ltä kaikkea missä tilanteessa vain ;-))
  • IT:n pitäisi olla joustava muutoksia varten ja joustavuus pitäisi olla niin ERP:ssä, AD:ssa kuin missä tahansa IT:n osa-alueessa
  • Yhdistymistilanteessa myös erilaiset paperityöt korostuvat: kokonaisarkkitehtuuri, tietomalli, prosesikuvaukset, tietoturvapolitiikka jne. Jos nämä perustyöt on hyvin tehty, onnistuu yhdistyminen kenen tahansa kanssa ja välttyy joka tapausessa monelta päänsäryltä.
  • Jos villiä ajattelua tässä käyttäisi voisi ajatella, että kaikilla olisi paljon helpompaa, jos kirjautumiset tehtäisiin Facebook-tunnuksilla ja kaikki palvelut olisivat enemmän tai vähemmän pilvessä. Mutta ICT-maailmassa se ei valitettavasti tuo juurikaan lohtua tuohon IT-savottaan organisaatioiden yhdistyessä.