Pilvipalveluiden pitäisi olla helppoja käyttää, mihin meklareita tarvitaan?

Pilvipalveluiden käyttäminen pitäisi olla helppoa ja niin ne minusta ovatkin. Mutta runsaasta ja varmasti entisestään kasvavasta tarjonnasta johtuen tarvitaan pilvikonsultteja, jotka ovat meklareita, ehkä kuitenkin vielä tässä vaiheessa ilman meklarointitoimintaa kuitenkin?

Vaikka organisaatiot alkavat pikku hiljaa olla valmiita helpompaan ja yksinkertaisempaan IT-palveluun, muuttuu itse IT koko ajan mutkikkaammaksi taustalla. Hakukoneoptimoinnin, sähköisen liiketoiminnan ja pilvipalveluiden moninaisuudessa on hallittavaa ja mietittävää.

Organisaatiolla pitää olla sisällään entistä selvempi näkemys digitaalisten välineiden merkityksestä liiketoiminnalle.

http://www.tietoviikko.fi/cio/pilvimeklarit+ovat+itn+uusi+asia/a970058

 

 

Miksi vasta SAS:n kaltainen pakkorako saa IT:n ja liiketoiminnan yhteiselon muuttumaan?

http://m.tietoviikko.fi/Uutiset/Lentoyhti%C3%B6+SAS+aikoo+puolittaa+it-kulunsa/2

SAS kertoo rajuista leikkauksista IT-budjetissaan. Tämä on mielestäni oivallinen esimerkki siitä, mitä voidaan tavoitella, tehdä ja saada aikaiseksi, kun on pakko ja halutaan. En tarkoita sitä, että IT-budjeteissa olisi leikattavaa, päinvastoin IT:llä pystyttäisiin saamaan vielä paljon enemmän aikaan joko samalla rahalla, vähemmällä rahalla tai enemmällä rahalla. Tarkoitan tahtotilaa ja halua tehdä oikeasti organisaation IT:n ja liiketoiminnan yhteispelille jotain uutta.

Jostain syystä olemme taipuvaisia useimmissa organisaatioissa ajattelemaan, että IT-infra ja IT-järjestelmät ovat sellaisia kuin ovat, ne toimivat niin hyvin tai huonosti kuin tekevät ja tukevat liiketoimintaa juuri nykytasollaan.

Tyydymme liian vähään, emmekä jaksa taistella läpi radikaaleja uudistuksia. Emme usko IT:n ja liiketoiminnan pystyvän nykytilaa parempaan yhteistyöhön. Se ei ole totta. IT:n avulla pystymme edelleen automatisoimaan yhtä paljon tekemistä kuin vaikkapa kassapääte automatisoi kassatyöskentelyä marketeissa tai VR:n nettilipunmyynti automatisoi junalippujen myyntiä.

Olemme harvoin SAS:n kaltaisessa pakkoraossa tai omaamme muuten tarpeeksi halua laittaa kaikki uusiksi:
– mihin käytämme sähköpostia,
– mitä järjestelmiä tarvitsemme,
– mitkä tiedot ovat liiketoimintamme kannalta olennaisia ja
– mitkä toiminnat automatisoimme, mistä luovumme?

Ei ole kuin yksi taho, joka voi laittaa asiat kuntoon ja tehdä organisaation toiminnasta tehokkaampaa – organisaatio itse.

Organisaatio itse käyttäjiä ja johtajia myöten on syynä siihen, että
– meidän CRM nyt on tällainen ja tällainen, ei sitä käytetä,
– dokumentteja ei löydy, ei meillä ole yleistä mallia tästä dokumentista,
– emme tiedä asiakaskannattavuutta jne.,
– organisaation ihmiset eivät tiedä mitä muut tekevät,
– emme osaa oikein käyttää näitä järjestelmiä ja
– ei näitä systeemejä pysty muuttamaan niin vain.

Tuottavuuden parantamisen takia meidän on pakko ottaa itseämme niskasta kiinni IT:n ja liiketoiminnan yhteistoiminnan parantamiseksi ennen kuin olemme SAS-pisteessä. Tai ehkä vasta silloin jotain alkaa tapahtumaan.

20130217-165442.jpg

IT:n strategisuus vaikea myöntää

http://m.tietoviikko.fi/home/Tietotekniikka+kaatoi+yrityskaupan/2

Juttu kertoo kahden pankin yhteensulautumisen lopahtaneen IT-järjestelmien sulauttamisen vaikeuteen ainakin osaltaan. On mielenkiintoista havainnoida IT:n strategisen merkityksen tasoa erilaisissa toimintaympäristöissä. Vaikka uutisetkin ovat olleet viimeiset parikymmentä vuotta täynnä IT-firmojen tuoteuutisia, ei IT:n strateginen merkitys välttämättä ole juurikaan muuttunut. Vasta esim. organisaatioiden fuusioitumisen yhteydessä saatetaan havaita IT:n strateginen merkitys.

Silti olen henkilökohtaisesti vakaasti sitä mieltä, että ainakaan Suomen tuottavuuden kasvu ei voi perustua mihinkään muuhun yhtä paljon kuin ICT:n strategisen merkityksen ymmärtämiseen ja ICT:n kautta uudella tavalla tekemiseen ja arvon luomiseen.