Tiedon jakaminen: 2/3 tietotyön tieto

Tietotyö on livahtanut osaksi liki kaikkien ihmisten työtä tavalla tai toisella. Enää ei ehkä ole relevanttia puhua tietotyöläisistä ja suorittavan työn tekijöistä, vaan tietotyön asteesta työn sisällössä. Tämä perustuu esimerkiksi siihen, että tietotekniikka on tullut osaksi suorittavaakin työtä tuntikirjausten, työselosteiden ja viestinnän muodossa.
Mutta jos pureudutaan ihan perinteiseen tietotyöhön erilaissa monitoimijaprojekteissa tai vaikkapa vain oman organisaation sisällä, on tietotyön tuottavuus edelleen heikolla tasolla. Tietotyössä keskeistä on lisäarvon luominen, eli hyödyntää olemassa olevaa tietoa ja lisätä siihen jotain uutta ja luoda organisaatiolle tai asiakkaille entistä arvokkaampaa, nopeampaa tai muuten parempaa palvelua.
Mutta mitä tietotyö edelleen onkaan käytännössä?
Ihmiset tallentavat dokumentteja omille kovalevyulleen, aloittavat dokumentit alusta yhä uudelleen ja uudelleen, jokaisella on omat dokumenttipohjat ja arkistot. Käytössä ei useinkaan ole valmiita ja yhteisiä perustietokokonaisuuksia kuten esim. projektisuunnitelmpohja, kokousmuistio, hankekuvaus, tarjouspohja, yrityksen esittelyteksti, tuotteiden hyötyargumentit, gantt-kaaviot, vastuumatriisit, ROI-laskelmapohjat, GTM-pohja tms.  Ja mikä pahinta, ei tiedetä onko organisaatio aikaisemmin tehnyt samanlaista toimitusta, palvelua, tarjousta, sopimusta etc.
Edellä kuvattu heikko tietotyössä tapahtuva tiedon jakaminen koski etupäässä organisaation sisäistä tiedon jakamista, mutta tilanne luonnostaan pahenee kun mukaan tulee muita toimijoita esim. monitoimittajaprojektissa tai yhteistyössä. Dokumenttien jakelutie organisaatioiden välillä on valitettavan usein edelleen “ihanan” joustava ja turvallinen sähköposti. Kukaan ei tiedä missä viimeisimmät versiot eri dokumenteista ovat, ja kaikkien entisestään turvonneet sähköpostilaatikot hukuttavat uuden projektin dokumentit sisäänsä muutamassa päivässä. Virtuaalineuvottelut ja pikaviestintä tuovat tähän toimintaan entisestään haastetta ja korostavat toimivaa tietojen jakamistekniikkaa ja toimintatapaa samaan aikaan se organisaation sisällä että organisaayioiden välillä.
Suomessa pitäisi saada entistä enemmän aikaan vähemmällä työpanoksella, mutta tämä ei käytännössä tunnu olevan ainakaan tietotyössä lähellä toteutumistsa vielä.

Tiedon jakaminen: 1/3 asiakasrajapinnan tieto

Yksilön ja työntekijän toiminta, liiketoiminta ja julkistenkin palveluiden tuottaminen vaatii entistä enemmän tiedon jakamista moninaisissa yhteyksissä ja muodoissa. Tilanne on muuttunut dramaattisesti muutamissa vuosissa. Yhä edelleen tietoa on olemassa eri muodoissaan ja tieto on sattumanvaraisesti epäkoherenttia, ehjää tai validia, mutta tietoa jaetaan joka tapauksessa kiihtyvällä tahdilla. Jokainen yksilö, tiimi ja organisaatio joutuu ratkaisemaan oman tiedon jakamisen ongelmansa, jotta toiminta erilaisissa palveluiden ja tuotteiden arvoketjuissa on mahdollista mahdollisimman tehokkaasti.
Tiedon jakamisesta muiden eli työkavereiden, saman alan ihmisten, tuttujen, asiakkaiden, kumppaneiden ja jopa kilpailijoiden kesken on tullut kiistaton kilpailuetu, samalla kun tiedon teknistä ja lakiteknistä suojaamista mietitään päät höyryten. Tätä välttämätöntä, hillitöntä ja hallitsematon jakamista tapahtuu tietenkin sosiaalisissa palveluissa ja välineillä.
Tiedon jakamisessa on monta eri kategoriaa ja aluetta. On helppo löytää ainakin kolme keskeistä toiminta-aluetta tietojärjestelmien näkökulmasta, joissa tietoa jaetaan.
1) Asiakasrajapinnan tieto
Kuluttajajien ja asiakkaiden tulisi olla mahdollista löytää kaikki tarvitsemansa tieto sähköisesti toimittajan tai palveluntuottajan sivustolta tai muusta sähköisestä välineestä. Tästä esimerkkeinä ovat erilaiset tuotetiedot, laatutiedot, saatavuustiedot, toimitustiedot ja yhteystiedot.
Asiakasrajapinnan tiedoista myös asiakkaan omien tietojen hallinta on kasvanut. Asiakkaan tulee nähdä tilauksensa, transaktionsa, yilitietonsa, yhteystietonsa etc. sähköisen käyttöliittymän kautta. Tämä on ollut trendinä pitkään, ja se vain tuntuu kasvavan niin kuluttajien kuin yritysasiakkaidenkin keskuudessa. Jollet pysty asiakkaana hallitsemaan omia palveluitasi sähköisen palvelukanavan kautta, pidät automaattisesti palvelua heikompana, suljetumpana, vihamielisempänä ja ennen kaikkea heikompana.
Näetkö asiakkaana tai näkevätkö asiakkaasi sähköisesti:
  • palvelunsa,
  • tilauksensa,
  • käyttäjänsä,
  • voiko käyttäjiä lisätä ja muuttaa yhteyshenkilöitä,
  • palveluraportit ja
  • laskutusdatansa?